Onko kasteesta vaikeaa puhua?

Pidin joitakin viikkoja sitten saarnan kristillisestä kasteesta. Se tallennettiin myös Sleyn YouTube-kanavalle:

https://www.youtube.com/watch?v=2QYsVlw-zN0

(saarna kohdassa 14:57-42:55)

 

Tämä video on ollut noin puolet katsotumpi kuin muut jumalanpalvelusvideoni, ja se on saanut myös melko mukavasti tykkäyksiä. – Olen pyrkinyt myös kysymään, lähinnä luterilaisilta kollegoiltani, millaista heidän mielestään on puhua kristillisestä kasteesta. – Olen yllättynyt, että kovin harva vaikuttaa tämän asian suhteen kovin rohkealta kertomaan kokemuksistaan.

 

Siksi kysyn tässä blogissani onko kristillisestä kasteesta vaikeaa puhua? Kerro myös perustelusi puolesta tai vastaan… – Kysymykseni on osoitettu kristityille, mutta toki myös kristinuskosta kiinnostuneet etsijät voivat kertoa näkemyksensä. – Sana on siis vapaa, mutta odotan kanssaihmisiä kunnioittavia kommentteja.

Kommentointimahdollisuus päättyy ensi keskiviikkona noin klo 15.

 

  1. Muutama huomio…

    Kun jaoin tämän blogin asia-aiheena olevan videon teologipiireille (enimmäkseen luterilaisille, mutta myös muutamille helluntailaisille), sain mielenkiintoisen tuloksen. Videoni katsojatilastojen mukaan lähes kaikki vaikuttivat katsoneen videon, mutta vain muutama prosentti rohkeni jakaa omia kokemuksiaan.

    Kun vastaavasti jaoin saman videon täällä Kotimaa24:ssa, vielä pienempi prosentti vaikuttaa katsoneen itse aiheeseen liittyvän videon, mutta itse keskustelupolemiikki kiinnostaa useita satoja lukijoita!

    Vaikuttaa siis siltä, että teologeja kiinnostaa asia, mutta ei keskustelu… ja vastaavasti Kotimaa24:n lukijoita kiinnostaa lähinnä keskustelu, mutta ei niinkään itse asia…

    Sanan ”tekijöiden” ja ”kuulijoiden” välillä vaikuttaa siten olevan ainakin tässä kasteteemassa jonkinlainen kuilu. Tämä aihealue saattaisi vaatia jonkinlaista silloittamista. – Ilahduttavaa joka tapauksessa, että kiinnostus on ollut näin suurta. Tästä tulee mieleen eräs Raamatun kohta, joka kannustaa Raamatun sanan tutkimiseen kaiken ymmärtämisen lähteenä:

    ”…Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.” (Ap.t. 17:11)

    • Manu,

      Mainitsit helluntalaisista.

      On totta, että eräänlainen ’vuoto’, mitä ilmaisuihin tulee ilmaantui, ilmeni mm. Helluntaikirkon lausunnosta, koskien kastetta. Ensimmäinen ’silitys’, mielestäni, versoi , kun aivan ensimmäisiä TM-tutkintoja teologisessa tiedekunnassa suoritettiin. Tässä oli kiinteästi vaikuttamassa ex-piispa Huovinen. Hän siirsi ymmärrystä helluntalaispastoriin mm. katolisuuden itseymmärryksestä, mitä Huovinen oli ahkerasti tutkinut Vatikaanissa (Villa Lantessa asuen). Tietysti kastetta alettiin ensin poistamaan erottavana ihmisten tekona. Tämä ilmeni mm. Ristin Voiton kirjoituksissa, kahdessa, Lutherin lapsikastelausumilla, jotka pienellä muutoksella muokkautuivat puolustamaan lapsikasteen sijasta, raamatullista, uskovien kastetta.

      Kaikki ’ymmärrys’ katolis-luterilaista itseymmärrystä kohtaa tulee ’teologeilta’, jollaista määritelmää ei suomenkielisessä helluntaiilmastossa ole esiintynyt. Harvinaista ympäri maailmaakin, mitä nk.helluntalaisuuteen tulee. Ei ole oppia jumaluuksista, tai jumaluudesta, vaan Sanasta, Jeesuksesta, Jumalasta, mikä ei tule ymmärretyksi inhimillisen ”itseymmärryksen” kautta tai ansiosta, vaan lukemalla se mikä Kirjoituksissa luettavana.

      Nyt juuri muutamat TM:t yrittävät synnyttää tarvetta lapsen vanhurskautuksesta, ennenkuin ao. tulee tilaan, milloin hän kokee Isän vedon Jeesuksen pelastettavaksi. Viittaamani Jeesuksen määritelmät lapsen taivaskelvollisuudesta laitetaan kyseenalaisiksi, ottamatta huomioon mitä Jeesus asiasta on sanonut.

      Alussa mainitsemani ”vuoto” viittaa Helluntaikirkon sivulla olevaan lausumaan, että ”kaste on osa, tai kuuluu pelastukseen”. Tuntu aikoinaan viattomalta, muttei huomattu, että kaikki kapina Jumalan Sanaa kohtaan vaikuttaa iankaikkisuusosaamme ja kaste on yksi niistä.
      Myös muutaman vuoden takainen anteeksipyyntö-anteeksiantaminen-toisemme siunaaminen veljespäivän yhteydessä edusti asiattomuutta, oli näytös ja tarpeeton sellainen.

  2. Yhtä turhauttavaa on keskustella kasteesta, kasteen uusijoiden kanssa, kuin homosuhteita hyväksyvien kanssa homoudesta. Molemmat keskustelut vievät pois paljon merkityksellisemmistä asioista. Kumpaakaan en välittäisi harrastaa. Kaste sinänsä on tärkeä asia, mutta siitä väitteleminen on hyödytöntä.

    • Pekka mitä on väittely ja keskustelu?

      Siis kun joku perustelee vauvakastetta Jeesuksen sanoilla:
      (väittää sen siksi olevan Raamatullinen)

      Matt. 19:14
      Niin Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta”.

      Niin eikö olekkin keskustelua kun kysyy miksi Jeesus ei kastanut näitä lapsia?

    • Pekka Veli Pesonen. Ja kuitenkin juuri T Ä M Ä kasteasia on niin tärkeä, että kokonaiset kirkkokunnat ja isot herätysliikkeetkin ovat jakautuneet kastekysymyksen vuoksi. Ehkä oppi kasteesta on sittenkin siitä tärkeämmästä päästä?

  3. Katsoin saarnan. Olipa hyvin rakennettu ja omakohtainen kertomus kastekriisistä . Rusinana pullassa vielä tuo Pietarin kirjeen kohdan selitys lopussa. Hieno uusi näköala avautui taas. Ihan huippua.

    Tuonkaltaista perusteisiin vievää opetusta tarvitaan paljon. Juuri noin olen kasteen käsittänyt ja ihmetellyt juuri tuota väitettä, että se olisi kuuliaisuuden teko Jumalalle. Ikään kuin Jumala odottaisi meiltä syntisiltä ihmisiltä jotain kuuliaisuutta, jolla voisimme pelastuksemme täydentää.

    Olemme Luterilaisina hyvässä turvassa, kun uskomme Vapahtajamme tehneen kaiken. Siitä kertoo meille, myös se, että vastasyntynyt saa omistaa armon koko rikkauden, yhtä varmasti kuin aikuinen. Isojen lankeemustenkin kohdalla voimme turvallisin mielin palata, koska armo on ääretön.
    Surullista on ollut nähdä miten moni uudesti kastettu on pahan lankeemuksensa jälkeen luopunut uskosta, kun on pettynyt niin pahasti omaan kuuliaisuuteensa. Jolta on aivan liikoja odottanut.

    • Jollei ole katsonut saarnaa, niin ihan turha on keskustella. Koska tämän keskustelun pohja on siinä saarnassa.

  4. Ari P.,

    Ei syytä huoleen eikä jatkokommentteihin puoleltani ja se riittäköön. Palataan saavuttettuun tilaan. Olet kyllin totuudessa.

  5. Kiitos keskustelusta ja kommenteista, niin rohkaisevista kuin kriittisistäkin. Olen iloinen siitä, että keskustelu pysyi melko maltillisena, ja ylsi paikoin hyvin syvällisiin pohdintoihinkin!

    Poistin vain yhden kommentin epäasiallisena.

    Jos koit, että tämän blogin kasteeseen liittyvä video on aitoa Hyvän Sanoman julistamista, ole vapaa jakamaan sitä niin paljon kuin haluat.

    Jumalan siunausta päivääsi!

Kirjoittaja

Manu Ryösö
Manu Ryösö
Olen pastori, joka haluaa sitoutua Pyhään Raamattuun ja sen perustalle rakentuvaan luterilaiseen tunnustukseen.