Mi

 

 

.

13 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Minulla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan, että halutaan pelastua helvetistä, ja haetaan jumalaisia voimia vahvistamaan uskoa, että ehkä, jos, ja kun, eikä kuitenkaan ole varma.

    Itse kuitenkin ensisijaisesti haluaisin nähdä, että juutalaiset kansana pelastuvat ja ikiaikainen vaino ja viha loppuvat, koska juuri heille se pelastus on luvattu ja juuri he sitä ovat aina tarvinneet . Eikä suinkaan pelastusta helvetistä, vaan kanssaihmisistä, vihollisista, jotka voivat tehdä helvetin, heille. Kuten holokausti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Jumalan Pelastava Voima, on Hänen Sanassa. Ihminen siis saa lujan luottamuksen Jumalaan (uskon) yksin Jumalasta Kristuksen kautta.

    Tästä luottamuksesta (faith) joka on syntyisin Jumalasta pitää osata erottaa uskonnollisuus (religion) joka on ihmisestä lähtöisin. Nämä ovat toisiansa vastaan.

    Ilman uskontoja maailma olisi vapaa lakihenkisyydestä, joka pitää ihmisiä orjuudessa ja vapaana niistä, jotka orjuuttavat kanssa ihmisiä. Kaikki lakihenkinen kristillisyys, on samaa lahkolaisuutta, mitä esiintyy islamissa, budhalaisuudessa, ja kaikissa lihallisissa henkisyyden ja hengellisyyden pyrkimyksissä, joogasta lähtien.

    Ei siis mitään uutta auringon alla. Ihminen on luonnostaan uskonnollinen ja pahin epäjumala on ”minä itse”

    Jumalan Rakkaus on ilmestynyt maailmaan ilman ihmisen uskonnollisia temppuja, sillä Lähettämällä Poikansa, Hän Armahtaa niitä, jotka luottavat Jumalaan ilman omaa uskonnollisuutta.

    Jumala itseasiassa vihaa ihmisen omaa uskonnollisuutta ja haluaa vapauttaa ihmisen juuri siitä. Synti on, ettemme luota (usko) Jumalaan vaan itseemme ja omaan voimaamme.

    Tästä synnistä (vääryydestä) tai harhassa olemisesta, meidät tulisi pelastaa. Ihmisen synti on, ettei hän luota Jumalaan vaan itseensä ja uskonnolliseen touhuiluunsa.

    Kirkko on niiden ihmisten kokoontuminen, jotka luottavat Jumalaan. Koska olemme ihmisiä, niin tarvitsemme myös ulkoisia ja uskoa vahvistavia elementtejä. (Sakramentit) Nämä eivät ilman uskoa kuitenkaan pelasta ihmistä. Ihmiset päättävät miten kokoontuvat, mutta ei pidä eksyä pitämään oikeaa kokoontumista ehtona pelastukselle ja pyhitykselle, sillä Jumala on se joka Pyhittää ihmisen.

    ”Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi, kun hän sanoo: “Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä”; ja taas: “Minä panen uskallukseni häneen”; ja taas: “Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!” Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia. Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa. Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa. (Hebr.2:11-18)

    ”Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli “uskollinen koko hänen huoneessansa”.

    Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen.

    Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.

    Ja Mooses tosin oli “palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa”, todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman, mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.

    Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: “Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, Älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa, jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta; sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: ‘Aina he eksyvät sydämessään’; mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni; ja niin minä vihassani vannoin: ‘He eivät pääse minun lepooni’.”

    Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: “tänä päivänä”, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.” Hebr.3:1-14

    Uskallus Jumalaan on sitä, että luotamme kaikessa Hänen tahtoonsa ja Hänen tahtonsa on, että pidämme Hänen käskynsä ja Hänen käskynsä on, että uskomme Hänen Poikansa Evankeliumin. Kaikki mikä on tämän ohi on epäuskoa ja ihmisen omaa uskonnollista näytelmää.

    “Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.”Matt.6:1

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Malisen kirjoituksessa kavahdin jaetta, joka ei mitenkään voi pitää paikkaansa Ut:n kontekstissa: “Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.”Matt.6:1″

      Jae kuuluu oikein käännettynä:

      Mat.6:1 “Varokaa hyväntekeväisyyttänne, ettette tee sitä ihmisten edessä, heille katseltavaksi. Muutoin ei teillä ole palkkaa Isänne luona taivaissa.”

      Se, mikä jakeessa ei voi pitää paikkaansa, paljastaa armottomasti, miten Raamatun sanomasta vieraantunut on kirkon vanhurskauttamisoppi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Roos sanoo:

      Tapio,

      -92 käännöksessä on “hurskaita tekojanne”. Onko siinä mielestäsi joku virhe?

      Toki tuo hurskas/vanhurskas on sanana hyvin moniselitteinen ja vanhahtava/kaanaankielinen, mutta eikö asia ole ihan sama?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      “-92 käännöksessä on “hurskaita tekojanne”. Onko siinä mielestäsi joku virhe?”

      Hieman viilattu, mutta ei poista ongelmaa. Koska vanhurskaus on käännös kreikan oikeamielisyyttä tarkoittavasta sanasta, niin ei oikeamielistä sanaa tai tekoa tarvitse peittää sen enempää ihmisten kuin Jumalan edestä.

      Aika harvoin oikeamielinen saa palkkansa tässä maailmassa. Tämän maailman valtiaat vihaavat oikeamielisyyttä, koska se monasti paljastaa heidän tekojensa egoistiset motiivit.

      Vanhan liiton aikana juutalaiset tekivät pahoin niille oikeamielisille, jotka oli lähetetty varoittamaan vääryyden teistä. Samoin katolinen kirkko on tehnyt pahoin niille, jotka ovat varoittaneet sen vääryyden teistä. Luterilainen kirkko on edelleen tiukasti sidottu katolisen kirkon oppiharhoihin. En usko, että se pystyy tekemään parannusta. Laiva ui syvällä raskaassa lastissa. Eikä mitään voi heittää mereen.

      Vrt. Paavalin merimatkaan ja haaksirikkoutumiseen Maltalle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Roos sanoo:

    Jeesus kai puhuu tässä kohdassa ja jatkotekstissäkin tekopyhyydestä eli siitä, että Jumalan edessä ei voi ansaita niillä oikeamielisilläkään teoilla itselleen mitään, jos ne sisältävät rakkauden sijaan vain itsekkyyttä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tapio Tuomaala sanoo:

      Roos: “eli siitä, että Jumalan edessä ei voi ansaita niillä oikeamielisilläkään teoilla itselleen mitään.”

      Kansojen tuomiossa oikeamieliset erotetaan väärämielisistä tekojen mukaan. Mutta en ole toki sitä väittänyt, että oikeamieliset teot voivat korvata armon. Jos voisivat, niin silloin armoa ei tarvittaisi, vaan taivaspaikat jaettaisiin tekojen mukaan.

      Kaikki on lopulta armosta, koska on niin kuin apostoli kirjoitti: Room.11:32 “Sillä Jumala sulki kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.”

      Olen aina tiennyt olevani tottelematon. Mitä tahdon, sitä en tee, kuten Roomalaiskirjeen seitsemäs luku kuvaa tottelemattomuuden ongelmaa, jonka apostoli tunnisti omassa lihassaan. Jos sitä ei tunnista, niin mistä se kertoo?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Juuri näin, kuten Kari Roos toteaa. Ulkokultaisuutta pitää kavahtaa. Tuo sana Kavahtaa on mielenkiintoinen, se kuin ”varoa myrkkyä” ja myrkky taas pilaa viljan, kun se sekoittuu hyvään viljaan. Ulkokultaisuuden hedelmä on kuin savivelli, jota juomalla tulee kipeäksi, kun puhdas vesi taas tekee eläväksi ja terveeksi. Ne, jotka ovat paimenia ja opettavat, niillä on paljon vastuulla, etteivät sotke puhdasta vettä jaloillansa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Jutussasi on jo aivan alussa väärä väite. Kaste nimittäin oli yksi niistä asioista mistä niin apostolinen kuin sitä seuraavat sukupolvetkaan eivät ole kiistelleet. Tämä on aivan luonnollista, sillä nimenomaan kaste oli koko Jeesuksen toiminnan tunnusmerkki.

    Johannes sanoo koko Jeesuksen työn keskitetysti: “Jeesus kastoi.”

    Vanhalla ajalla oli myös aivan luonnollista käyttää kasteesta synonyyminä sanaa uudestisynnyttää. Se nimittäin oli kaikkien tunnustama kasteen lahja.

    Riitaa kasteesta tuli vasta 1520 -luvulla, kun uudestikastajain liike syntyi aluksi talonpoikaiskapinan vanavedessä.

    Noin vuoden 400 tienoilla käyty donatolaiskiistan varsinainen ongelma ei ollut kastekäsitys, vaan kiista kiista oikeasta pappeudesta, donatolaiset kiistivät katolisen pappeuden ja katoliset puolestaan totesivat että kaste on aina oikea katolinen kaste, kunhan se vain toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, olkoompa sitten sen toimittanut vaikkapa muutoin katolisen kirkon taholta syrjää pantu donatolainen pappi.

    Joten hyvä keskustelukumppanini

    Pieni historian tosiasioiden myöntäminen auttaisi sanottavaasi tulemaan vähän uskottavammaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Matias Roto: “Kaste nimittäin oli yksi niistä asioista mistä niin apostolinen kuin sitä seuraavat sukupolvetkaan eivät ole kiistelleet.”

    Kun kirjoitin “kristikunnassa alkoi kiistely kasteista jo apostolien aikana”, niin mielessäni oli mm. seuraava kohta:

    1Kor.1:14-17 “Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan – ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.”

    Apostoli kertoo samasta asiasta, mitä koetan avata blogissa. Vesikastaminen on sivujuonne. Tärkeintä on julistaa evankeliumia, joka on Jumalan voima. Vesikasteet ovat ihmisten tekoja ja niiden merkitys on nähtävä tätä kautta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    “Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika? Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus. Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa. 1.Joh.5:4-9

    On varmasti ollut paljonkin epäselvyyksiä, ennenkuin Kirkon tunnustus ja Sakraalit käytänteet muodostuivat, jossa Armon jakamisen välineet vakiintuivat vastoin kaikkea epäpyhää (Pyhän vastaiset opetukset) Kirkko alettiin tuntemaan jo varhaisella ajalla, Pyhän ehtoollisen viettämisestä, sekä Kasteen ja kätten päälle laittamisen kautta jaettavasta Jumalan Sanasta. Paavali koki Evankeliumin julistamisen elämän tehtäväkseen, mutta ei hän suinkaan väheksynyt kastamista.

    On hiukan vaarallista lähteä erottamaan kaste ja ehtoollinen Sanasta, eli niitä ei ole ilman uskoa ja Sanaa. Henki, vesi ja veri pitävät yhtä.

    Kirkko on pitäytynyt näiden Pyhien (sakraali) toimitusten jakamisen kautta levittämään Evankeliumia ja siinä pysyen ja näiden kautta saatavaa siunausta levittäen vahvistamaan Jumalan Armo lupauksia Kristuksessa Apostolien viitoittamalla tiellä.

    Kasteen käsittäminen on ollut alkuseurakunnassa hyvinkin selvää, Juutalaisten kaste käytäntöjen vuoksi ja pakanoille kaste oli myös ympärileikkaukseen verrattava Jumalan liiton vahvistus. Uusi liitto kumoaa vanhan liiton, näinhän Paavali opetti ja tätä ymmärrystä vasten Paavalin kommentti on osuva, jos haluaa käsittää, mitä Paavali tarkoittaa, ettei häntä ole lähetetty kastamaan, vaan jätti sen muiden hoidettavaksi perheisiin jne. Paavalilla oli kiire saada Evankeliumi leviämään.

    Nykyään, kun Kirkko kastaa, niin kukaan ei enää väärin ymmärrä, että lapsi kastettaisiin kastavan papin nimeen, vaan kaikki ymmärtävät, että Kaste annetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Sanat jotka kasteessa ovat mukana ovat se Voima, jossa ihminen saa kaikki Jumalan lupaukset. Kun tämä kerrotaan lapselle ja opetetaan Kristuksen oppi lapselle jo heti alkumetreillä, niin asia on hyvällä mallilla. (harmi, että niin harva vanhempi enää nykyään käsittää tätä, mutta ne vanhemmat, jotka ovat opettaneet lapselle Kristuksen merkityksen ihmiselle, eivät sitä varmasti kadu.)

    Jumalan Voima asuu Sanassa ja tulee ihmisen luokse Sanan kautta. Näin saadaan uskoa lapsi Jumalan Rakkauden kohteeksi Kristuksen kautta alusta asti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Tapio Tuomaala tuot koko ajan esille väännöstäsi “vanhurskaus=oikeamielisyys”, anteeksi siis käännöstäsi.

    Selitäppä mitä se tarkoittaa, onko Jumalan vanhurskas? Siis jos mielestäsi on niin kuinka se näkyy?

    Siis kun kaikki on tottelemattomuuteen suljettu ja kaikkia Jumala armahtaa niin miten voi olla “oikeamielinen” jos murhaaja pelastuu ja murhattu ei vai pelastuvatko molemmat?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    • Pa
    • K
    • Mi
    • J
    • Ih
    • Oppi toivosta

    Katso kaikki

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    • L
    • S
    • Ki
    • G
    • Roomalaiskirje
    • U
    • H

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit

    • S
    • L
    • Ki
    • Van
    • L
    • Per
    • V