Yhden vaimon mies Paavalilta saamme parhaat ohjeet kristilliseen avioliittoon ja milloin seksi on luvallista ja milloin ei ole.
Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin; mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa. (1. Kor. 7:8-9 / FB38)
Täyttä varmuutta siitä, että oliko Paavali leski, meillä ei ole. Mitkä Raamatun kohdat todistavat siitä, ettei Paavali olisi ollut leski?
Miksi on hyvä, että seurakunnan paimen on yhden vaimon mies, kuten Paavali oli?
Miksi meidän syntisten ihmisten on vaikea ymmärtää, mitä oikea rakkaus on?
Aito kristillinen avioliitto on elinikäinen. Entä aviopuolison kuoleman jälkeen, miksi olisi hyvä mennä tai olla menemättä uudelleen naimisiin?
Kaikki julkaistut blogini:
Kiitos kaikille kommentoijille ja lukijoille.
Huomenna sunnuntaina voimme mennä luterilaiseen messuun kuuntelemaan Jumalan sanaa ja Herran ehtoolliselle.
Juha Heinilä:””Avioerojen alkusyy on huono kommunkointi, jolloin rakkaus jää heikoksi””
Väitätkö että Jumalan antama rakkaus jää heikoksi?
Room. 5:5
mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Rakastiko Jeesus myös ristiinnaulitsijoitaan, kyllä, siis kuinka tuo rakkaus joka Jeesuksella oli voisi olla heikko kun kerran voittaa KAIKKI inhimilliset kärsimykset?
Ari, jos katsot omaa elämääsi, miten sinun rakkaus lähimmäisiin siinä näkyy? Jeesus oli aivan eri asia. Hän osasi täydellisesti rakastaa kaikkia ihmisiä. Kukaan muu ei tällaiseen rakkauteen pysty.
Juha Heinilä siis eikö Jumala annakkaan rakkauttaan jokaiselle uudestisyntyneelle, kyllä antaa Sanansa mukaan.
Mitä on epäusko, juuri tätä ettei usko niin tapahtuvan eikä nöyrry parannukseen saadakseen kaikki ENNEN tehdyt synnit anteeksi Jeesuksen nimessä.
Tiedän eläneeni pimeydessä ilman rakkautta itsekkäästi seuraten omia himoja ja haluja luterilaisittain sokeana pimeydessä uskoen valheen.
Ari, lähimmäinen tietää aina, jos häntä rakastetaan kuten hän toivoisi. Ilman että tunnemme lähimmäisen hyvin, emme osaa oiken rakastaa.
””Ari, lähimmäinen tietää aina, jos häntä rakastetaan kuten hän toivoisi. Ilman että tunnemme lähimmäisen hyvin, emme osaa oiken rakastaa.””(Juha Heinilä)
Kukahan nyt käänsi mullinmallin selkeän käskyn eli lähimmäistä tulee rakastaa niinkuin itseä ja tehdä lähimmäiselle niinkuin haluaisi itselle tehtävän, ei niinkuin lähimmäinen haluaisi tehtävän, siis etkö huomaa mitä eroa tuossa on?
Haluaisitko sinä itse että sinulle tehtäisiin Jumalan tahtoa vastoin kun sitä pyydät?
Ari, huomaan ettet tiedä mitä oikea rakkaus on. Kysymyksesi kuvaa sinun sydäntäsi, valitettavasti.
Juha
” Ari, jos katsot omaa elämääsi, miten sinun rakkaus lähimmäisiin siinä näkyy? Jeesus oli aivan eri asia. Hän osasi täydellisesti rakastaa kaikkia ihmisiä. Kukaan muu ei tällaiseen rakkauteen pysty.”
Ei pidä paikkaansa, Jeesus ei rakastanut fariseuksia, vaikka fariseukset olivat viisáita ja kehoittivat jo tuolloin pesemään käsiä. Siitäkön Jeesus kimpaantui.
Kuten myös Jeesus syyttää Juudasta kavalluksesta vaikka sanoo: ”Minä itse annan henkeni, ei kukaan sitä minulta ota. ”
Tarja Parkkila siis tekikö Jeesus pahaa yhdellekkään ihmiselle, mukaanlukien fariseukset?
Room. 13:10
Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
Siis voiko lähimmäiselle sanoa kovia sanoja rakkaudessa? Tahtooka näin lähimmäiselle hyvää vaiko pahaa?
Tarja, kiitos kommentista. Jeesus kuoli kaikkien ihmisten puolesta myös fariseusten. Jeesus on Jumala ja hänen rakkaus on täydellistä.
Teki pahaa teppelipihan kauppiaille ja rahanvaihtajille.
Niin taisi voitto jäädä heillä sinä päivänä pienemmäksi kun kyyhkyset menivät omakustannus-hintaan.
Tällaiset vieraan joukon häätäminen oli mielestäni oikein, vaikka pysyvästi he eivät poistuneet.
Kiitos Seppo kommenteista.
Miksi meidän syntisten ihmisten on vaikea ymmärtää, mitä oikea rakkaus on? Jumalan rakkaus on poikkeuksetta lähtöisin Jumalasta ja kokonaan lahjaa Jeesuksessa.Raamattu sanoo sen meille (1. Joh. 4:10,19):”Siinä on rakkaus –ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Tämä koskettaa meitä jokaista, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.”Jumala ei siis odota, että me ensin rakastaisimme häntä, vaan agape-rakkauden kulkusuunta on aina päinvastainen.Tämä Jumalan Agape-rakkaus ei edellytä kohteeltaan mitään ei edes sitä,että hänen täytyisi jollain tavalla ansaita rakastetuksi tulemisensa. Jumala rakastaa ihmistä itseään, ei hänen ansioitaan ja onnistumisiaan. Saamme hänen rakkautensa ja se pysyy meissä pelkästä armosta. ”Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.” (Ef. 2:4–5,8) Kun tämä Raamatun opettama totuus vähitellen kirkastuu meille,eikö se velvoita rakastamaan toinen toisiamme,jopa vihollisiamme.
Erinomainen kommentti, kiitos Martti.
Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.
Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.
Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: ”Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen.”
Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle”. Hän virkkoi: ”Opettaja, sano”. – ”Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä. Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?” Simon vastasi ja sanoi: ”Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi”.
Hän sanoi hänelle: ”Oikein sinä ratkaisit”. Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: ”Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan. Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään. Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani. Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän.” Sitten hän sanoi naiselle: ”Sinun syntisi ovat anteeksi annetut”.
Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: ”Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?” Mutta hän sanoi naiselle: ”Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan”.
(Luuk. 7:36-50 FB38)
Entäpä jos Paavalilla oli voimakas biseksuaalinen taipumus . Sellainen ihminen yrittää pakottaa itsensä heteronormaalisuuteen ja asennoituu tuomitsevasti homoseksuaalisuutta kohtaan. Voisi kuvitella että sellainen tendenssi esti häntä menemästä naimisiin. Hänhän kertoo että hänellä on oka lihassa jota Jumala ei ole ottanut häneltä pois .
Varsin mahdollinen tuo Markun olettamus.
Mielenkiintoinen kommentti Markku, kiitos.
Kun Paavalista ei paljoa tiedetä, niin ajatuksemme löytävät erilaisia polkuja. Itse en katso Paavalia noin. Leskimies Paavali on ollut naimisissa.
Juha Heinilä toteat:””Ari, huomaan ettet tiedä mitä oikea rakkaus on. Kysymyksesi kuvaa sinun sydäntäsi, valitettavasti.””
Siis ilmeisesti et kieltäytyisi tekemästä aborttia, eutanasiaa, haureutta…. jos lähimmäinen sinulta sitä pyytäisi? Toteuttaist lähimmäisen pyynnöt ”rakkauden” nimissä, minä en.
Ari, elän elinikäisessä kristillisessä avioliitossa. Tappaminen on aina Jumalan tahdon vastaista vaikka kohde olisi syntymätön lapsi tai kehitysvammainen tai sairas tai vanhus.
Viimeisellä tuomiolla kaikki elämämme aikana tehdyt teot käydään läpi.
Juha heinilä:””Viimeisellä tuomiolla kaikki elämämme aikana tehdyt teot käydään läpi.””
Mistä näin löydät, eikö armo ole juuri sitä ettei Jumala enää muistele ennen tehtyjä syntejä, niistä muistuttaa vain syyttäjä.
Kun ihminen tekee parannuksen ja uudestisyntyy niin vanha on pois pyyhitty, ei niitä syntejä enää kaivella, näin uskon.
Ari, viimeiselle tuomiolla avataan Tekojen kirja ja Elämän kirja. Se miten tekomme käydään läpi, näemme Viimeisellä tuomiolla. Voi, voi ja voi, jos nimeä ei löydy Elämän kirjasta.
Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen. (Ilm. 20: 11-15 / FB38)
Minä arvostan suuresti leskimies Paavalin elämänkokemusta. Minun mielestä meidän on hyvä kuunnella tarkasti, mitä vanhemmat kristityt opettavat ja miten he ovat eläneet ja elävät. Onneksi meistä jokainen tulee vuosi vuodelta vanhemmaksi ja opimme asioita.
Miten voimme varmistaa, että kuuntelemme ja luemme hyvää opetusta?
”Miten voimme varmistaa, että kuuntelemme ja luemme hyvää opetusta?” Kuuntelemalla ja lukemalla avoimesti monenlaista ja vertailemalla huolellisesti eri viestejä keskenään. Jos valitsemme vain yhden tietolähteen, jota seurata, saamme liian kapean ja helposti vääristyneen näkökulman asioihin.
Hyvä kommentti, kiitos Martti Pentti. Olen huomannut, että kirkkoisien opetuksia kannattaa lukea ja keskustella vanhempien kristittyjen kanssa.
”Hyvä kommentti, kiitos Martti Pentti.” Kun kerran pidät kommenttiani hyvänä, mieti, mitä mahdoin sillä tarkoittaa. Pelkästään kirkkoisien opetusten lukeminen antaa kapean ja sen vuoksi riittämättömän näkökulman. Jonkinlainen luonnontieteiden ja humanististen tieteiden sekä kaunokirjallisuuden tunteminen kuuluu jo yleissivistykseen. Ei pidä pelätä vaan käydä uteliaasti tutustumaan monenlaiseen.