"Leikkiähän se vain oli..."

”LEIKKIÄHÄN SE VAIN OLI...”

Lapsia ja nuoria kehotetaan nykyään ottamaan yhteyttä aikuiseen henkilöön, jos huomaa, että häntä kiusataan esim. koulussa tai koulumatkoilla.

Kiusaamista on monenlaista. Se alkaa esim. tytöillä pienin elein. Katsotaan ensin pahasti, hymyillään, kuin kiusattu ei ymmärtäisi jotain.

Sitten tullaan lähemmäksi, liiankin. Jopa tunkeilevan. Samalla voi vähän tönäistä jo. Sanoa anteeksikin, vaikka se sanotaan pilkalliseen sävyyn, mutta silloin estetäänkin muiden, aikuisten, kiusaamisen huomaamista.

Jos katse voisi tappaa, on useinkin hyvä lause noihin tilanteisiin. Kiusaaja katsoo, kuin vihaisi kiusattua. Ja varmaan vihaakin. Miksi ihmeessä muuten käyttäytyisi noin.

Sitten alkaa maalitus. Kerätään porukka, joka tekee näitä samoja juttuja. Jutellaan ohi, kaksoisviestinnällä, ettei kiusattu ymmärtäisi, että hänelle nauretaan.

Tytöt eivät yleensä käy käsiksi, niinkuin pojat. Tytöt käyttävät muita avujaan. Voi olla, että he alkavat iskeä poikaystävääsi, aikuisena sitten aviomiehesi on kiikarissa. Vain ilkeyttään.

Nimittäin lapsena opittu kiusaaminen, se ei lopu aikuisenakaan. Ne konstit on tallella monella. Vai mitä ajattelet.

Minua on kiusattu lapsesta lähtien, aina tähän päivään. Tunnistan kiusaajat, ja tunnen ihmisen, jolla on ollut vastaava elämän raskas kokemus. Pahinta on, että sitä ei ymmärrä sellainen, jota ei ole kiusattu. Kiusaamisesta aikuisena on turha puhua kenellekään. Vai onko?

Mutta aikuisten itsemurhat, kaikenlaiset mielenterveyden ongelmat ovat juurikin usein tällaisista tapahtumasarjoista johtuvia. Ja piiri vain pyörii villimmin, kun saadaan lisäpotkua kiusaamiseen, kun toisen mieli murtuu.

MUTTA TAHDOTKO SINÄ TAPPAA TOISEN IHMISEN? Sitähän sinä kiusaamisellasi voit saada aikaan. Toivon, että mietit sitä, ennenkuin aloitat taas kiusaamisesi. Minut pelasti tämä kirjoittaminen kuolemalta. Mikä sinut pelastaa tuolta vihaltasi? Ehkä juuri sinun, kiusaaja, tulisi jutella jonkun kanssa-mikä sinua vaivaa?

12 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Kaisu

    Kiitos blogistasi

    Tartut todella tärkeään asiaan. Kiusaamista esiintyy liian paljon yhteiskunnassamme. Sen seuraukset voivat vaikuttaa kiusatun koko elämään.

    Kiusaamisen estäminen on erittäin tärkeää jokaiselle johtavassa asemassa olevalle. Pomo ei saa sallia kiusaamista työpaikallaan eikä opettaja koulutyössään opettamiensa oppilaiden kesken.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kaisu Hildén sanoo:

      Näin se valitettavasti on. Kiusaamista on vain vaikea erottaa ”tavallisesta kemioiden sopimattomuudesta” .ihmisten välillä. Kirjoitin siksi tuosta itse kiusaamisesta tarkemmin, koska se on niin ovelaa, että, ainakin minä olen huomannut, sitä ei moni aikuinen usko, eikä tunnista. Hengellisestä näkökulmasta katsoen ajattelen, että kukapa se kiusaajan herra on, kuin itse perkele. Ja se saa minut ihmettelemän, miksi seurakunnissakin sitä tapahtuu? Mutta jyvät ja akanat erotellaan, kannattaa miettiä, kenen puolella tahtoo olla. Ja maallisestikin ajateltuna, kiusaaminen voi olla jopa rikos.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kiitos Kaisu avoimuudestasi vaikeassa asiassa.

    Kiusaaminen on tehokas keino hankkia valtaa ja se opitaan hyvin varhaisessa lapsuudessa. Jos parempia keinoja ei ole opittu, niin käytetään niitä, joita osataan. Kiusaajilla on usein itsellään paha olo ja kiusaaminen on oman pahan olon siirtämistä toisille.

    Ryhmässä jossa jokainen voi hyvin ei kiusaamista ole. Siksi hyvän ilmapiirin luominen ja vuorovaikutustaitojen oppiminen on parasta lääkettä kiusaamisen poistoon.

    Olin pitkään helvetillisen kiusaamisen kohteena, jonka seurauksena minua ryhdyttiin savustamaan jopa virasta. Kisaajani osasi saada minut ”paitsiotilanteseen”. Sain syyt kaikesta niskoilleni ja valheita valheiden jälkeen.Sitten kiusaaja joutui itse väärän ilmiannon tähden lähtemään. Myöhemmin sain kulla, että uskova työkaveri oli käynyt kiusaajani kanssa kirkossa. Silloin säikähdin. Vihasin kiusaajaani sydämmeni pohjasta. Menin siitä heti yhteen kellarin varstoon ja huokasin Herralle: minä en pysty antamaan sille anteeksi.

    Silloin sen tiiliseinän läpi tuli, ikään kuin putkesta rakkaus sisinpääni ja anteeksiantamus siinä mukana. Kiusaajani kutsui minut myöhemmin syömään kotiinsa ja pyysi silmiin katsoen anteeksi. Sanoin että Herra on sen asian jo hoitanut ja minun ei tarvitse sitä enää tehdä.

    Sovittiin siinä, että voin käyttää prosessissa kertynyttä tietoa. Kykenin käsittelemään asiaa ilman katkeruutta ja siksi olen voinut kokemustani hyödyntää.

    Opin kiusaamisesta sen verran että kykenen yhä jelppimään, jos joku sellaista apua haluaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kaisu Hildén sanoo:

      Kiitos Pekka. Koskettava elämän tarina. Minullakin kävi hiljattain, että Isä meidän -rukouksen kohta ”antamaan anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet”, jäi kurkkuun palana, enkä saanut sitä ulos. Mutta tahto minullakin on ymmärtää ja auttaakin kiusattuja. Minulla on myös kokemus ottaa omaksi syyksi kaiken minua kohtaan tehdyn. Ja eniten oikeastaan pelkään ihan, että minusta tulee ns. takaisin-kiusaaja. Että kiusatusta tulee kiusaaja. Js se on hiuksenhieno raja, mikä on kiusaamista-mikä omaa tulkintaa. Mutta hyvän ja.pahan lähteen erottaa. Ja hedelmistään puu tunnetaan. Ehkä tosiaan kiusaajilla on niin paha olo, että he yrittävät sitä ”kaataa toisen päälle”, että itsellä olo helpottuisi. Oli hieno kuulla, miten sovitte asian. Miehet ovat reilumpia kaikin puolin keskenään. Me naiset kannamme kaunaa vuosikymmeniä. Ja olemme kielellisesti sutjakkaita loukkaamaan. Kyllä ns. sammakot ja vahinkolaukaukset ymmärtää, mutta tietoinen kiusaaminen on kyllä pahasta. Herra meitä kaikkia Varjelkoon.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Timo Nokelainen sanoo:

    Kiitos Kaisulle blogista. Ja muille hyvästä kommentoinnista. Aihe on tärkeä ja entistäkin ajankohtaisempi. Nettiympäristö on avannut kiusaamiselle aivan uusia ulottovuuksia. Mistä löytyisi kiusatuille tukijoita ja kiusaajille apua omaan pahaan oloonsa? Joskus myös kiusaajasta voi tulla elämän muutoksen myötä kiusattujen auttaja. Kaikkein rajuin elämän muutos liittyy usein ns. uskoontuloon. Jumalan armosta käännös voi olla 180 astetta. Ääriesimerkkejä muutoksesta ovat vaikkapa Saulus/Paavali tai Late Johansson.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kaisu Hildén sanoo:

      Kiitos, Timo. Isäni opetti aikoinaan, että asioilla on aina kaksi puolta: hyvä ja paha, musta ja valkoinen. Hän kehotti kaikessa valitsemaan aina hyvän. Vaikeaa se on välillä, kun ihmisluonto on mitä on. Netissä on kierointa, pahinta, rikokseen asti yltävää kiusaamista, mutta sitä on varmasti niin paljon, että siihen ei ehditä puuttua. Mikä Suomeenkin on pesiytynyt? Vielä 80-90-luvullakin elettiin mielestäni suht rauhassa keskenään. Onko uskovat enää uskovia-sydämen kristittyjä. Pyöräilin kerran kotiin, ja hyräilin virttä, ”Jos kristityn on nimi mulla, tee siksi minut todella”. Olkoot se rukouksemme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Paavo Eero sanoo:

    Kiitos Kaisu. Tuossa käydään kirkolliskokouksessa /tube juuri kiusaamisesta seurakunnissa. Eräs kuvasi, että kirkossa jopa pahempaa kuin muualla yhteiskunnassa. On paljossa huonon johtamisen/pappeudessa tulosta, jossa hengellinen väkivalta sisällä.

    tubeta haku ’krkolliskokous’ livenä ja tallenteena myös 9.11. klo 9 alkanut ostunto.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Paavo

      Kolmisen vuosikymmentä sitten sekä Suomessa että Ruotsissa tilanne kiusaamisessa oli sellainen, että kolme ammattiryhmää olivat eniten edustettuja työpaikkakiusaamisessa. Niiden järjestys toki oli eri näissä maissa. Panen aakkosjärjestyksessä kun en enää muista tuloksia: kirkko, koulu ja terveydenhoito.

      Samaan aikaan esimerkiksi Suomessa työpaikkaviihtyvyys Suomen kirkossa oli koko yhteiskuntamme ehdotonta huipputasoa. Joten yleinen viihtyvyys ja yksittäisten kiusaamisten väliset tilastot osoittivat etteivät ne välttämättä toimi käsi kädessä.

      Koska olen ollut jo eläkkeellä niin en ole seurannut nykytilannetta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Pesonen sanoo:

      Syy siihen että seurakunnassa on pahempaa kiusaamista johtunee siitä, että seurakunnassa on vaikemapaa ottaa asioita esiin. Sillä seurakunta on hyvin avoin työyhteisö. Sen toimintaan voi puuttua kuka tahansa ulkopuolinen. Kirkon julkisuuskuva on myös usein vaarassa. Jolloin asioita voidaan peitellä. Muissa työpaikoissa on asioiden hoitaminen paljon yksinkertaisempaa. Niissä kun ulkopouoliset ei voi puuttua mihinkään kovinkaan helposti. Työryhmäni ja koko työyhteisön kanssa loimme epäasialliseen Käyttäytymisen estävän toimintaohjeen. Koko työpaikka sitoutui siihen. Olimmehan tehneet sen yhdessä.

      Pahempi ongelma kirkossa on se, ettei usein kiusaamista tunnisteta kiusaamiseksi. Jopa aivan laillisia keinoja voidaan käyttää kiusaamisen välineenä. Kuten työsuojelua. Helposti voi nimittäin asia kääntyä ylösalaisin ja kiusattua aletaan yhteisössä pitää kisaajana ja ryhdytään savustamaan tätä ulos. Kiusaaiselle voidaan näin tahtomattaan antaa ikäänkuin lupa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kaisu Hildén sanoo:

    Kiitos Paavo Eero ja Matias. Kiva kuulla, että asia on otetu käsittelyyn. Kiitos myös vinkkauksesta tallenteesta. Meitä uskovia kiusaa paha ehkä enemmän, koska olemme uskovia. Mitäs perkele jo koukkuun jäänyttä kiusaisi. Ne, jotka toimivat pahan apulaisina, pääsevät ehkä helpommalla, nyt. Ja eihän meille helppoa elämää luvattu, vaan Kristuksen Jalanjäljissä kulkemista.

    Mielenkiintoista, Matias, että aloilla, jossa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, myös kiusaamista esiintyy. Onko näin, että aloilla, jossa puuhataan esim. autojen, rakennusten, keittiötöiden jne parissa, olisi niin muuta puuhaa, kuin kiusata. Ja onko korkealle koulutettujen parissa enempi ns älykästä, verbaalia kiusaamista. Ja tuliko kiusaaminen seurakuntiin naisten myötä… Kaikenkaikkiaan tätä olisi kiva tutkia. Mutta pääasia on, että Jeesus sanoi: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.” Ilmeisesti tuo itsensä oikeanlainen hyväksyminen, rakastaminen, armollisuus puuttuu, ja sen myötä on toisia vaikea rakastaa. Mutta aina voi rukoilla Jumalaa, että Hän antaisi rakkautta.

    Ilmestyskirjasta lopuksi: ” Kun laittomuus lisääntyy, monien rakkaus kylmenee”. Ehkä elämme sitä aikaa nyt. Nyt jos koskaan olisi syytä lukea, totella Raamatun sanaa. Sen lait ovat hyvän elämän perusta. ja kun tottelemme niitä, emme tee toisillemme pahaa. Jos joku sitten rikkoisikin lakia, aina me voisimme osoittaa hänelle Tien Ristin juurelle-siellä on synnin ja armahduksen ihanan vaihtotalouden paikka aina auki.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kaisu Hildén

    Kaisu Hildén on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Hän harrastaa taidemaalausta, kirjoittamista, käsitöitä ja liikuntaa. Virsien veisuu ja gospelmusiikki ovat lähellä hänen sydäntään. Raamattu tuli hänelle rakkaaksi jo nuorena-ja hän ei vain voi olla evankelioimatta. Perheeseen kuuluu aviomies ja koira-ja kaikki kolme haukkuvat vain tarvittaessa. :)

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit