Kannattaako Lapuan tuomiokapituli siirtää Seinäjoelle?
Hanke siirtää Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin Lapualta Seinäjoelle on tämän viikon aikana puhuttanut mediaa. Vaikka pääkaupungin horisontista käsin on varovainen lähtemään neuvomaan pohjalaisia siinä, mihin he piispanistuimensa sijoittavat, kirkkohistorian ja kirkon perinteiden näkökulmasta on paikallaan kysyä olisiko kuitenkin viisaampaa pitää tuomiokapituli siellä, minne se vuonna 1956 hiippakunnan ensimmäisen piispa Eero Lehtisen toimesta perustettiin.
Piispanistuimen sijaintipaikoilla on kirkoissa historiallisesti ollut varsin suuri merkitys maailmalla ja myös meillä Suomessa. Esimerkkejä tästä löytyy niin ortodoksisista, katolisesta kuin protestanttisistakin kirkoista. Paavi on Roomassa, ortodoksinen patriarkka Konstantinopolissa (Istanbulissa), Ruotsin arkkipiispa Upsalassa ja niin edelleen. Aivan heti tuskin kukaan lähtisi siirtämään Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispaa Turusta Helsinkiin, vaikka varmaan käytännöllisempää olisi, että kapituli olisi pääkaupungissa. Traditio painaa ja hyvä niin.
Rauhanoloissa tuomiokapitulien sijaintipaikkojen siirrot ovat Suomessa olleet varsin harvinaisia. Nykyisen Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli siirrettiin vuonna 1923 Savonlinnasta Viipuriin, josta se evakuoitiin kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vyöryessä kohti kaupunkia ja sijoitettiin lopulta rauhantulon jälkeen Mikkeliin. Uusia hiippakuntia maahamme on perustettu näiden dramaattisten vaiheiden jälkeen, mutta olemassa olevat kapitulit on pidetty paikoillaan.
Aikaa Lapuan hiippakunnan perustamisesta on kulunut vasta hieman alle kuusikymmentä vuotta. Tämä ei ole kirkon vuosisataisessa historiassa maassamme oli pitkä ajanjakso. Oman hiippakunnan saaminen Pohjanmaalle ja sen sijoittuminen nimenomaan Lapualle oli pitkällisen työn tulos. Sijaintia aikanaan pohdittaessa vastakkain olivat juuri Seinäjoki ja Lapua. Poliittisen vaikuttamisen ohella Lapun valtti oli tuomiokirkoksi sopiva kirkkorakennus, joka Seinäjoelta vielä tuossa vaiheessa puuttui. Lakeuden risti valmistui vuonna 1960.
Tuomiokapitulissa on laadittu varmasti perusteelliset selvitykset siitä, että miksi oli käytännöllisempää siirtää kapituli Seinäjoelle. Kirkkohistorian ja tradition näkökulmasta on todettava, ettei kapitulien siirtäminen ja hiippakuntien nimen muutokset ole kirkossa arkipäiväistä toimintaa. Lapuan naapurista Kauhavalta paikkakunnan talouden ja identiteetin kannalta tärkeä ilmasotakoulu on päätetty lopettaa ja toimintoja olla siirtämässä Jyväskylään. Tehokkuusajattelu ei kuitenkaan välttämättä ole sellainen signaali, joka kirkon kaltaisen yhteiskunnallisen toimijan on viisasta nykyisessä talouskeskeisessä ajassa antaa ja siksi asian jatkokäsittelyssä kannattaa tarkoin punnita onko siirto lopulta tarpeellista vai ei.
13 kommenttia
Lapuan nykyinen piispa Simo Peura vaikuttaa antavan piupaut Lapuan lähes 200 vuotta vanhalle väkevälle hengelliselle historialle ja on siis päättänyt viedä hiippakunnan muualle. Lapua!? Tuskin millään vastaavankokoisella paikkakunnalla on niin paljon veisattu ( ja kirjoitettu ) virsiä ja pidetty väkeviä ja kohtikäyviä puheita ja saarnoja kuin mitä Lapualla.
Lapua! Sain aikoinaan hyvinkin läheltä katsoa ja seurata ja tiedän aika tarkkaan siitä kuinka Lapuan hiippakunta, Lapuan tuomiokirkkoseurakunta, Herättäjä-Yhdistys, Lapuan kaupunki ja Lapuan Virkiä sekä monet muut lapualaiset tahot tekivät huimasti monitasoista yhteistyötä 1970-, 1980- ja 1990-luvulla. Miksei monitasoinen yhteistyö ( kuten aikoinaan kirkkokonsertit, vierailut ystävyyskaupungeissa, viralllinen Yöjuoksu ja monet muut kovetut urheilutapahtumat sekä vaikkapa herättäjäjuhlat) voisi mukamas lapualaisia ja myös monia muita hyödyntäen yhteisesti toimia otteikkaasti ja onnistuneesti myös 2000-luvulla? Ei kai se voi/ ei saa olla yhdestä ihmisestä/muutamista ihmisistä kiinni. Railakas ja urheilussa paljon käytetty ehdotukseni onkin: nykyinen piispa lähteköön Lapualta, mutta hiippakunta jääköön. Eli tismalleen samaan tapaan kuten vaikkapa jääkiekon SM-liigassa; HIFK vaihtaa päävalmentajaa, seura jää. Siis hiippakunta pysyköön, (nykyinen) pääukko lähteköön. Kyllä Lapualle sitten joskus taas saadaan piispaksi paikkakunnan hengellisyyttä, virsiä, henkeä, historiaa, käytäntöä ja toimintatapoja ymmärtävä tekijäihminen.
Viime kädessä on ihan sama onko joku Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli Lapualla vai Seinäjoella.
Itsessään hiippakuntia pitäisi vähentää. Niitä on kolme neljä täysin tarpeetonta.
Piispa Peuran kanta Keskisuomalainen-lehdessä 2008: ”Kaupungin koosta huolimatta kapituli pystyy toimimaan Lapualla”. Kysyä sopinee, että mitähän merkittävää on muutamassa vuodessa tapahtunut, että niinsanotusti ”takkia on pitänyt kääntää”? Kotimaa-lehden haastattelussa 30.01. 2013 Peura sanoo: ”Muutto Seinäjoelle ei vaarantaisi yhteistyötä lapualaisten kanssa. Tulemme tukemaan Lapuan seurakuntaa aivan samalla tavalla kuin tähänkin saakka”. Huonosti hän tuntee lapualaiset. Peuran mielipide ja Lapuan hylkääminen aiheuttaa varmasti vähintään 50-vuotisen katkeruuden. Mikäli siirto toteutuu, sillä tulee Lapualla olemaan arvaamattomat seuraukset. Peura itsekin tietää, että asia on näin, kun sanoo: ”Tuntuu, että päätös on pettymys lapualaisille”. Ville Jalovaara kirjoittaa: ”Tuomiokapitulissa on laadittu varmasti perusteelliset selvitykset siitä, että miksi oli käytännöllisempää siirtää kapituli Seinäjoelle”. Perusteellisuus niistä on kaukana. Hiippakuntadekaani Muilun ja lakimiesasessori Liljan valmistelu on pelkkää verkostojen ja yhteistyötahojen Seinäjoen paremmuutta hokevaa liirum laarumia. Ikäänkuin ne Lapualla olisivat huonompia. Taloudelliset seikat ovat herroilta ilmeisesti tarkoituksella unohtuneet. Millään tavoin ei tuoda esiin minkälaiseen taloudelliseen panostukseen Lapuan kaupunki on ollut valmis. Jo senkin pitäisi piispalle yksiselitteisesti selventää, että hiippakunta on Lapualle tärkeä. Toivottavasti kirkko ei rupea takinkääntäjäksi, vaan kantaa edelleen huolta lisääntyvästä keskittämisestä: ”Evankelis-luterilainen kirkko pyrkii maaseutustrategiansa mukaisesti torjumaan maaltamuuton, aivoviennin ja yleisen keskittymiskehityksen seurauksia, jotka eriarvoistavat maaseutua kasvukeskuksiin nähden”. Jatkossa näemme onko kirkon eli kirkolliskokouksenkin kanta Lapuan hiippakunnan siirtoaikeissa vain ”poliitikkojen puheiden” kaltaista eli viis kannanotoista. Yläkerran isä meitä sellaisesta varjelkoon.
Ilmoita asiaton kommentti