Hanke siirtää Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin Lapualta Seinäjoelle on tämän viikon aikana puhuttanut mediaa. Vaikka pääkaupungin horisontista käsin on varovainen lähtemään neuvomaan pohjalaisia siinä, mihin he piispanistuimensa sijoittavat, kirkkohistorian ja kirkon perinteiden näkökulmasta on paikallaan kysyä olisiko kuitenkin viisaampaa pitää tuomiokapituli siellä, minne se vuonna 1956 hiippakunnan ensimmäisen piispa Eero Lehtisen toimesta perustettiin.

Piispanistuimen sijaintipaikoilla on kirkoissa historiallisesti ollut varsin suuri merkitys maailmalla ja myös meillä Suomessa. Esimerkkejä tästä löytyy niin ortodoksisista, katolisesta kuin protestanttisistakin kirkoista. Paavi on Roomassa, ortodoksinen patriarkka Konstantinopolissa (Istanbulissa), Ruotsin arkkipiispa Upsalassa ja niin edelleen. Aivan heti tuskin kukaan lähtisi siirtämään Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispaa Turusta Helsinkiin, vaikka varmaan käytännöllisempää olisi, että kapituli olisi pääkaupungissa. Traditio painaa ja hyvä niin.

Rauhanoloissa tuomiokapitulien sijaintipaikkojen siirrot ovat Suomessa olleet varsin harvinaisia. Nykyisen Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli siirrettiin vuonna 1923 Savonlinnasta Viipuriin, josta se evakuoitiin kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vyöryessä kohti kaupunkia ja sijoitettiin lopulta rauhantulon jälkeen Mikkeliin. Uusia hiippakuntia maahamme on perustettu näiden dramaattisten vaiheiden jälkeen, mutta olemassa olevat kapitulit on pidetty paikoillaan.

Aikaa Lapuan hiippakunnan perustamisesta on kulunut vasta hieman alle kuusikymmentä vuotta. Tämä ei ole kirkon vuosisataisessa historiassa maassamme oli pitkä ajanjakso. Oman hiippakunnan saaminen Pohjanmaalle ja sen sijoittuminen nimenomaan Lapualle oli pitkällisen työn tulos. Sijaintia aikanaan pohdittaessa vastakkain olivat juuri Seinäjoki ja Lapua. Poliittisen vaikuttamisen ohella Lapun valtti oli tuomiokirkoksi sopiva kirkkorakennus, joka Seinäjoelta vielä tuossa vaiheessa puuttui. Lakeuden risti valmistui vuonna 1960.

Tuomiokapitulissa on laadittu varmasti perusteelliset selvitykset siitä, että miksi oli käytännöllisempää  siirtää kapituli Seinäjoelle. Kirkkohistorian ja tradition näkökulmasta on todettava, ettei kapitulien siirtäminen ja hiippakuntien nimen muutokset ole kirkossa arkipäiväistä toimintaa. Lapuan naapurista Kauhavalta paikkakunnan talouden ja identiteetin kannalta tärkeä ilmasotakoulu on päätetty lopettaa ja toimintoja olla siirtämässä Jyväskylään.   Tehokkuusajattelu ei kuitenkaan välttämättä ole sellainen signaali, joka kirkon kaltaisen yhteiskunnallisen toimijan on viisasta nykyisessä talouskeskeisessä ajassa antaa ja siksi asian jatkokäsittelyssä kannattaa tarkoin punnita onko siirto lopulta  tarpeellista vai ei.