Kommunisti Kultasuu

Ortodoksisen liturgian kirjoittajaa Johannes Krysostomosta eli Kultasuuta on kutsuttu "ensimmäiseksi kommunistiksi". Krysostomos on ortodoksisen diakonia-ajattelun isä.

 

Helmikuun lopussa (26.2.) tulee kuluneeksi 1615 vuotta Johannes Krysostomoksen vihkimisestä Konstantinopolin piispaksi.

 

Itä-Rooman valtakunta eli vuonna 398 hyvinvointiyhteiskuntakonsensuksessa, eli kukaan ei ollut valmis luopumaan saavutetuista eduista. Haasteena oli kuitenkin kasvavat taloudelliset ongelmat ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Konstantinopoliin saapunut Krysostomos näki yltäkylläisyyden ja ryhtyi vaatimaan tulonsiirtoja rikkailta köyhille. Johanneksen tilanneanalyysit löytyvät hänen Matteuksen evankeliumista kirjoittamistaan saarnoista. 

 

Krysostomos antoi kovaa kritiikkiä ylemmälle keskiluokalle. Siihen kuului paljon hallinto- ja bisnesluokkaa mutta myös kirkon väkeä eri ryhmittymistä, enemmistön kansankirkkolaisia, areiolaisia ja aleksandrialaisen piispan Teofiloksen kannattajia.

 

Krysostomos vaati hovin eli julkisen hallinnon tuhlailua aisoihin mutta myös kirkon kiinteistöjä kodittomien käyttöön. Kirkon työntekijöitä Krysostomos patisti omista eduista luopumiseen. Johanneksella oli vähän aikaa tukena yksi ministereistä, Eutropios ja valtakunnan ykkösnainen, Eudoksia. Askeesiin patistettu kirkon väki ei piispastaan piitannut.

 

Jos Johanneksessa olisi ollut vähänkään diplomaatin kykyjä, hän olisi kohdistanut kritiikkinsä joko maallisten tai kirkollisten piirien etuoikeuksiin, ei molempiin. Mutta Johannes oli naiivi idealisti: hän ei kehottanut kohtuuteen, vaan syytti ahneudesta; ei puhunut hallitusta rakennemuutoksesta, vaan vaati rikkailta rahaa köyhille; ei luvannut kirkon työntekijöille palkkaturvaa, vaan profeettojen kohtaloa.

 

Maanpakoon tuomittu ja siellä kuollut Krysostomos oli vastustajilleen lopulta helppo saalis, koska ei suostunut papin perinteiseen rooliin harmittomana hengellisen empatian julistajana.

 

Pyhää isäämme Konstantinopolin arkkipiispaa Johannes Krysostomosta muistellaan jokaisen liturgian lopussa. Hänen vastustajiaan ei muistella.

8 kommenttia

  • Päivi Huuhtanen-Somero sanoo:

    Minulle on teologisen kotikirjastoni, pienen ja vaatimattoman, aarteita ”Pyhän Johannes Krysostomoksen opetuspuheita Johanneksen evankeliumista” 1.osa (Valamon luostarin julkaisuja 88, suom. ja esipuhe munkki Serafim Seppälä, Jyväskylä 2001). En tiedä, onko tarpeen bloginäyttävyyden vuoksi ruveta propagoimaan ”enkelimäistä Kultasuuta” kommunistina! Yhtä hyvin olisit voinut kirjoittaa: Jeesus – kommunisti – ja hänen evankeliuminsa uskollinen seuraaja Krysostomos – kommunisti! Krysostomos on uskollinen Jeesuksen tasa-arvoisuuden julistukselle. Kyllä kommunistinen manifesti menee toiseen laitaan: sehän kieltää Jumalan. Uskonto on ”ooppiumia kansalle”! Yhtä hyvin kuin puhe kommunismista on anakronistista, olisi puhua Krysostomoksesta USA:n demokraattina, tai Martin Luther Kinginä. Ei Krysostomosta tarvitse puffata muuna kuin kristillisen lähimmäisenrakkauden suurena evankelistana! No, ehkei se ole muodikasta ja tärppäävää! Kuitenkin asiaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Ei yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tai taloudellisten tasoitusvaatimusten esittäminen ole kommunismia. Kommunismi historiallisena ilmiönä merkitsi erittäin väkivaltaista kaiken yhteiskuntakritiikin tukahduttamista teloituksin, kidutuksin ja pakkotyöleirein. Mitään tällaista ei arvostettu evankeliumin julistaja Johannes Krysostomus varmastikaan kannattanut, vai mitä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Päivi Huuhtanen-Somero sanoo:

    Yrjö, ei varmastikaan ole Krysostomoksen opinkappaleita marxismin opinkirjossa! Minua etoo syvästi se, että yritetään nostaa menneisyyden hyviä julistajia ulos kehyksistä moderniin tulkintaan, joka on täysin puujaloilla! Miksi ihmeessä? Huomionko ostamisen vuoksi? Niinpä arvelen. Ei olisi ollut tarpeen. Krysostomos puhuu puolestaan sellaista sanomaa, että Kristus kirkastuu lukijan mielessä entisestään (ei Marx).

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Jotenkin tuosta kirjoituksesta tulee mieleen Kai Sadinmaa. En osaa minäkään ajatella kommunismia tässä yhteydessä (en Sadinmaan tai Krysostomoksen), mutta vasemman laidan tykitystä kai kuitenkin…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matti Pulkkinen sanoo:

    Ei kommunismin käsitettä voi yhdistää vain Marxiin ja Engelsiin. Uskonnollisten ja poliittisten mullistusten yhteydessä on ollut kommunistisia kokeiluita pitkin vuosisatoja. Thomas Müntzerin ohjelmaa voi luonnehtia agraarikommunismiksi. Paraguayn jesuiittavaltiossa oli kommunistisia piirteitä, ja Englannin sisällissodan aikana liike nimeltä Levellers ajoi tietyntyyppisiä kommunistisia ideoita. Suomessa Elias Hännisen kapinaa Kangasniemellä kutsuttiin jos 1800-luvun lopun kirjallisuudessa kommunistiseksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Päivi Huuhtanen-Somero sanoo:

    Matti, anakronistista ”kommunismi” -tulkintaa voi tehdä vaikka mistä. Silti kysyn blogistilta hänen intentiotaan: MIKSI? Onko yritys lopulta poliittinen ”lipaisu” kulttuurissamme, saada vasemmalta lisää pisteitä ortodokseille. Näinhän oli muoti-ilmiö Suomessa, kun taistolaiset kulttuurihenkilöt löysivät äkisti kotinsa ortodoksisesta kirkostamme 1980-luvulla (Holmberg, Juva jne.).

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Omaan pussiin pelaamista? Radikalismin vuosina sanottii Jeesusta ensimmäiseksi kommunistiksi. Pidän suurempana diakonina kuin Krysostomusta. Monet kirjoittajat ovat halunneet riistää kommunismilta sen sädekehää, mihin on syytäkin, kun ajatellaan sen saldoa: 120 miljoonaa ruumista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Simeon Phil sanoo:

    Jeesustakin on samoilla argumenteilla nimitetty maailman ekaksi kommariksi. vanhaa asiaa! Jos tarkoitus oli sohaista, niin olisit tuonut esiin vaikkapa sen että Johannes Kultasuu oli kova antisemitisti joka tietyissä saarnoissaan vaati juutalalsia tapettavaksi. Ja ei ollut vain yksi kerta…

    Ilmoita asiaton kommentti