Kirkkoarkkitehtuuria

Kirkon rikas symboliikka on poistut keskuudestamme. Pelkistetyt arkkitehdin määrittelemät linjat muodostavat nykyiset uudet kirkkomme. Onko kirkko enää kirkon näköinen? Kirkon rakentajien, suunnittelijoiden ja koko seurakunnan symboliikan tuntemus näyttää olevan lähes olematonta. Onneksi vielä siellä-täällä muistetaan itä-länsi akseli , mutta siihen se sitten jääkin. Kirkko ymmärretään nykyisin enemmän taide-esineenä kuin kokonaisvaltaisena kristillisen julistuksen paikkana. Muotokieli on astunut symboliikan edelle. Ihmisten ylevä kaipuu johonkin suurempaan saa näkyä, mutta kaipuun kohde jää tuntemattomaksi.

Kaipaan symboliikan rikasta esille nostamista. Unelmoin perinteisiä tauluja sisällön luojiksi. Alttari on kirkon keskipiste, siksi sen suunnittelussa on syytä perehtyä perusteellisesti kristillisen symboliikan saloihin. Käytännöllisyys ei haittaa, mutta sisältö ratkaisee.

Jokainen kirkko on aikansa "tuote", joka jättää jälkensä historiaan. Kirkon rakentaminen entisten mallien mukaan ei ole ollenkaan mahdollista.Onko niin, että nämä nykyiset arkkitehtien suunnittelemat linjat kuvastavat aikamme sekularismia? Olemmeko pelkistäneet uskomme ja elämämme niin pitkälle, ettei sitä enää tunne? Uskontojen sekoitus kirkkoarkkitehtuurissa on ongelma, joka aikanaan paljastaa hapuilumme.Suunnan näyttäjänä kaipaan selkeää ristiä kirkon katolle. Se osoittaisi,että Jeesus on kirkon Herra.

14 kommenttia

  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Ristit tulee poistaa kirkoista. Se on väärä symboli kirkolle. Sillä tämä kuuluisin ristiinnaulittuhan ei jäänyt ristin vangiksi, ainakin kirjoitusten (uskon ?) mukaan.

    Mitä tulee kirkkorakennuksiin, uusissa on huikeita luomuksia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Ristin tarvitsee olla yhä selvemmin esillä kristillisissä kirkoissa, muu on sitä muuta…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Risti oli roomalainen kidutusväline, joka todellisuudessa oli ulosteiden ja veren peitossa. Pitäisikö se esittää kirkoissa myös hieman realistisemmin jos ei nyt ihan naturalistisesti?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Olen miettinyt samaa asiaa, eli vanhat kirkot kontra modernit kirkot. En ole ollenkaan kotona Helsingin Suurkirkossa. Sen alttaritaulu on kiiltokuva niin kuin monen muunkin sen ajan kirkon. Seinät ovat autistisen valkoiset ja suhteellisen tyhjät.

    Moni moderni kirkko puhuttelee yksinkertaisuudessaan enemmän. Esimerkiksi Tapiolan teekkarikylän kirkko silloin kun se oli aika uusi. Temppeliaukion kirkon on pilannut satojen tuhansien turistien läpivirtaus. Hiljaisuus ei laskeudu kun seuraava turistiryntäys odottaa kulmantakana. Helsingin keskustan puukaukalolla ei ole mitään tekemistä hartauden harjoittamisen kanssa. Uspenskin katedraali on omaa luokkaansa Helisingin hartautta herättävien kirkkojen joukossa.

    Päältäpäin ei aina tiedä sitä mikä kirkko herättää sen erityisen tunnelman jota etsii kirkoissa käydessä . Roomassa löytyy pienen pieniä kappeleita , sellaisia joissa ei ole pikku kupidoita , jesuiitta taidetta, ja joissa on hyvä istua hetken.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Temppelit nimen johtuessa sanasta tempus eli aika, olivat aikanansa observatorioita ja ne oli siksi suunnattu siten, että kesäpäiväntasauksessa auringon säteet (Herran kirkkaus) kulkivat avatusta pääovesta keskikäytävää pitkin kohti altaria. Ristin malli pohjapiirroksessa kuvasi neljän vuodenajan kulminaatiopisteitä ja katossa ollut kupoli oli taivaankupoli tähtineen. Saarnastuolissa on papin pään päällä temppeliä hallitseva aurinko (jhvh) ja messinkinen pallo kynttelikössä oli kuu ja kynttilät tähtiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Hyvä termi, ”kiiltokuvakirkot”, jotka siis eivät ole olleetkaan kristillisiä. Ehkä kristillisiin kirkkoihin sopivatkin paremmin kidutusvälineiden esittelyt.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirkkoarkkitehtuuria seuraamalla nähdään muutos , joka on huikea. Turussa oli ilmoitus lehdessä erästä kirkkoa laajennetaan. Mieleeni tuli, että on ko sillä kulmalla herätystä, jos salia pitää laajentaa. Kun katsomme vanhoja kirkkoja, ne on rakennettu vain Herramme kohtaamiseen. Siellä ei ole salin lisäksi kuin sakasti, eteinen ja asehuone. Kirkon laajennus tarkoitti isoja saleja, jotka ovat kuin mitä tahansa kokoontumispaikkoja. Joskus ajateltiin, että kirkkoa tarvitaan, kun täältä kuollaan. Nyt tarvitaan, kun täällä eletään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Kaksi hyvin erilaista pyhäkköä on herättänyt minussa vahvan pyhyyden elämyksen. Kävin vuosikymmmeniä sitten ihan turistina Lappeenrannan ortodoksisessa kirkossa. Kun astuin sisälle hämyiseen kirkkosaliin ja näin monet ikonit koin semmoisen pyhyyden tunnon, että piti tehdä ristinmerkki, vaikka en ollut semmoiseen tapaan vielä ollenkaan tottunut. Toinen pyhyyden kokemus tapahtui joitakin vuosia sitten Kampin kappelissa, joka on ihan koristelematon tila. Veljeni oli sairaalassa kuolemaa odottamassa. Ahdistuneena menin rukoilemaan hiljaisuudessa tuohon hiljaisuudelle omistettuun kappeliin ja sain rauhan sielulleni.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Turun Mikaelinkirkon dekoraationanalyysiäni:

    Y-risti(kolmijalka) ympyrässä- symboleja on alttarin yläpuolella ikkunoiden ympärillä ainakin kymmenen. Symboli on itse asiassa suhteellisen helppo avata kun huomaa Sonckin työlleen antaman nimen sisältämän sanaleikin: Soli Deo gloria aeterna (Yksin Jumalalle kunnia ikuinen), sillä s o l i eli ‘yksin’ sisältää samalla sanan s o l eli auringon(!) ja nyt sol i voidaan lukea myös ’aurinkoni ja soli Deo (Aurinko on Jumala) Nyt ko kolmijalka on ympyrässä, josta lähtee juurikin auringonsäteitä niin, että kussakin kolmijalan segmentissä on 8 sädettä eli 3 x 8= 24, mikä viittaa selvästi vuorokauden 24 tuntiin, joissa aamupäivässä on 8, iltapäivässä 8 ja yössä 8 tuntia. Kun Jeesuksen nimi Ieosus on lukuarvoltaan kreikan gematriassa samat 888 näyttää Lars Sonck vihjaavan Jeesukseen aurinkoallegoriana ja erään veljeskunnan eräässä tärkeässä työkalussa on myös luku 24, mikä tarkoittaa että itseään kehittävän ihmisen tulee jakaa vuorikausi kolmeen 8 tuntisen jaksoon, yksi työtä, yksi kanssaihmisiä ja kolmas lepoa varten. Temppeli, templum tuleekin ajan mittaamista tarkoittaneesta sanasta tempus. Antiikin temppelit olivatkin usein observatorioita ja planeetat ja muut taivaankappaleet theoksia. (liikkuvia ’jumalia’) Psalmi 19:4 voidaankin kääntää לַשֶּׁמֶשׁ שָׂם-אֹהֶל בָּהֶם “niiden kautta olet asettanut asumuksen aurinkoon.” Sillä ko. prepositio voidaan kääntää myös johonkin eikä vain jollekin tai jotakin varten. Myös Vt sanoo suoraan että Herra on aurinko JHVH shamash: psalmi 84:11 כִּ֤י שֶׁ֨מֶשׁ ׀ וּמָגֵן֮ יְהוָ֪ה אֱלֹ֫הִ֥ים Herra Jumala on aurinko ja kilpi. Huomattakoon että שֶׁ֨מֶשׁ יְהוָ֪ה ’aurinko jahve’ saa lukuarvon 640 ja 26 eli yht. 666 joka vastaa mm. heprean sanaa Sorat (musta aurinko)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Ilpo Nurmenniemi, kirkkorakennukset heijastavat aina omaa rakentamisaikaansa, kirkkorakennuksen ja kirkkokunnan teologiaa sekä käytettävissä olleita materiaalisia ja teknisiä edellytyksiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Söblom: ” Ilpo Nurmenniemi, kirkkorakennukset heijastavat aina omaa rakentamisaikaansa, kirkkorakennuksen ja kirkkokunnan teologiaa sekä käytettävissä olleita materiaalisia ja teknisiä edellytyksiä.”

      Ja seurakuntalaiset maksavat kiltisti näiden täysin turhien piruntorjuntabunkkerien rakentamisen, sekä erikoisten rakennusratkaisujen aiheuttamat homekirkkojen purut ja miljoonakorjaukset. Tuskinpa enää paljoa turhempia rahareikiä tästä maailmasta löytyy.

      Vanhojen kirkkorakennusten kulttuuurihistoriallisista syistä tapahtuvan seinien pystyssäpitämisen nyt vielä ymmärtää, mutta että uusia rahareikiä vielä rakennetaan muutaman ihmisen kerran viikossa tapahtuvaa kokoontumista varten, sitä ei ymmärrä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kyllä minä ymmärrän, rakennus antaa arkkitehdeille ja rakennusliikkeille ja sisustustaiteilijoille muhkeat tuotot, sillä nimenomaan kirkkorakentaminen erikoisuuksineen on varsin tuottoisa bisnes, tilaajalla kun tuskin on kunnon mahdollisuuksia punnita ja vertailla kustannuksia. Eivätkä välitä. Tapahtuuhan tuhlaaminen muka ’Jumalan kunniaksi’.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Kiva, kun arvostatte arkkitehteja ja osaatte arvioida kaikin puolin pätevästi, minkä laiset erityisesti uskonnolliseen käyttöön tarkoitetut rakennukset ovat rakentamisen ja säilyttämisen arvoisia!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kuuluin kerran samaan keskustelupiiriin paljon seurakunnille rakentaneen Voutilaisen kanssa. Olen saanut käsitykseni paljolti hänen kannanotoistaan.. Mitähän Jeesus olisi tuumaillut tuosta pömpöösistä kerskarakentamisesta?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ilpo Nurmenniemi

    Eläkeukkona päivästä toiseen, siinä on paras hetki tässä ja nyt.