Keisari Augustuksen kuuliaisuudenvala

Merkittävä syy pitää vuotta 3 eKr. Jeesuksen syntymävuotena on keisari Augustuksen määräämä kuuliaisuudenvala Helmikuun 5. päivänä vuonna 2 eKr. Silloin juhlittiin Roomassa keisari Augustukselle myönnettyä arvonimeä "Pater Patriae", eli "kansakunnan isä". Arvonimi annettiin Augustukselle hänen  valtaannousunsa 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Jokaisen Rooman valtakunnan asukkaan piti vannoa keisarille sitä ennen  kuuliaisuudenvala, joka oli nimityksen ehtona. Meidän Raamatussamme tätä kuuliaisuudenvalaa nimitetään verollepanoksi. Alkutekstin sana "apographo" merkitseen kirjautumista julkiseen rekisteriin, eli väestönlaskua (census), eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä verotuksen kanssa. Paras aika Rooman valtakunnan itäosassa kuuliaisuudenvalan toteuttamiselle oli edellisen vuoden syksy ennen sadeajan alkamista. Tästä syystä myös Marian piti lähteä tilastaan ja matkan rasittavuudesta huolimatta liikkeelle Nasaretista kohti Beetlehemiä, joka oli kaikkien Daavidin sukuisten kaupunki.

Luukas mainitsee asian koskevan "koko maailmaa", mikä tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Verotusta ei Roomassa tiettävästi koskaan suoritettu yhtaikaisesti, vaan provinsseissa kerättiin eri tavoilla veroa, kuten perintöveroa (5%) ja veroa orjien myynnistä (1%) jne. Augustuksen aikana koko Rooman valtakunnassa toteutettiin yhtaikainen väestönlasku (census) vain Augustuksen em. kuuliaisuudenvalan yhteydessä.

KR 1992 kääntää Luukas 2:2 epätarkasti;

Tämä verollepano (apografo) oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. (Luuk. 2:2, KR 1992)

Todellisuudesssa Publius Sulpicius Quirinius tuli Syyrian maaherraksi vasta vuonna 6 jKr. ja em. jae kertookin sen, että väestönlaskentoja, eli censuksia oli niihin aikoihin kaksi. Ensimmäinen oli Augustuksen kuuliaisuudenvala vuonna 2 eKr., ja jälkimmäinen census, seitsemän vuotta myöhemmin Kyreniuksen aikana toteutettu, jolloin Juudeasta muodostettiin Syyrian maaherran alainen provinssi. Kyreniuksen vuonna 6 jKr. suorittamaan censukseen viitataan myös Ap.t. 5:37:ssä. Se aiheutti mm. verokapinan Galileassa ja kylvi ensimmäiset kapinan siemenet, jotka johtivat myöhemmin juutalaissotaan vuosina 66-70. Luukas haluaa painottaa, että Jeesuksen syntymään liittyvä census oli niistä tunnetuista se ensimmäinen. Monet muut raamatunkäännökset kääntävätkin jakeen alkutekstistä tarkemmin, esim. New International Version (NIV);

This was the first census that took place while (Or this was the registration before) Quirinius was governor of Syria.

Tämä väestönlaskenta oli ensimmäinen (kahdesta) ja tapahtui ennenkuin Kyrenius oli Syyrian maaherrana.

Luuk. 2:39 mukaan Joosef, Maria ja vastasyntynyt Jeesus-lapsi palasivat censuksen jälkeen Nasaretiin eivätkä menneet vielä tässä vaiheessa Egyptiin. Egyptiin paettiin Betlehemistä vasta tietäjien tultua paikalle yli vuotta myöhemmin vuoden 2 eKr. lopulla. Jostain syystä he tulivat takaisin Beetlehemiin ehkä seuraavan vuoden kevään tai kesän aikana ennen tietäjien tuloa. Miksi näin tapahtui, siitä meillä ei ole perimätietoa. Ehkäpä he halusivat kasvattaa lapsen Jerusalemin "takapihalla", lähellä temppeliä. Toisaalta myös Marian raskaus ennen heidän avioitumistaan saattoi olla hänelle hyvinkin kiusallista Nasaretissa, missä heidät tunnettiin. Sen ajan juutalaisuudessa esiaviolliset sukupuolisuhteet olivat ankarasti kielletty.

Betlehemin alueella kasvatettiin noihin aikoihin temppelin uhripalveluksessa ja pääsiäisjuhlilla joka vuosi tarvittavat kymmenet tuhannet karitsat. Tässäkin mielesssä Betlehem oli oivallinen kasvupaikka Jumalan karitsalle, joka aikanaan uhrattaisiin ottaakseen pois koko maailman synnit. Tätä eivät vanhemmat varmaan ainakaan tietoisesti ajatelleet. Kedon paimenet, jotka ensimmäisinä saivat tietää syntyneestä Messias-lapsesta olivatkin todennäköisesti juuri noiden uhripalvelukseen kasvatettavien lampaiden paimenia. He myös ensimmäisinä pääsivät näkemään vastasyntyneen Jumalan uhrikaritsan.

Joka tapauksessa Betlehemissä oli Joosefille myös varmasti paljon työtä tarjolla Herodeksen parisenkymmentä vuotta aiemmin käynnistämien Jerusalemin temppelin laajojen rakennusprojektien takia. Joosefhan oli rakennusmies (kr. teknos).

4 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Pätevää päättelyä Ahdesmäeltä. Mutta saattoiko siis ’kaikkea mailmaa’ koskeva lähetyskäsky vastaavasti tarkoittaa vain Rooman valtakunnan lähinnä juutalaisi asukaita? Ja kun Jeesus anoi, ettei häne kuninkuutensa ole ’tästä maailmasta’ saattoko hän tarkoittaa ettei ole Rooman vaan esim. essealaisten voitelema kuningas?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Samuel Kettunen sanoo:

    Raamatun mukaan kaikkien siellä oli ilmottauduttava ensimmäistä kertaa verovelvollisiksi, ja niin Joosef ja Mariakin lähtivät matkaan Betlehemiin. Siellä syntyi kirjoitusten mukaan poika, joka oli se ennustettu Vapahtaja Kristus, Herra.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Uusiman tutkimuksen mukaan kyse ei ollut verovelvollisuudesta vaan eränlaisesta henkikirjoituksesta. Verotuksen vuoksi ei raskaana ollen Marian olisi tarvinnut lähteä mukaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Timo Nokelainen sanoo:

    Minäkin olen jostain lukenut saman asian, että Betlehemin kedoilla nimenomaan syntyivät lampaat, jotka uhrattiin Pääsiäisenä temppelissä syntien sovitukseksi. Jeesus kuoli ristillä Pääsiäisen aikaan. Raamatun kertomuksista käy ilmi, että Jeesuksen kuolinhetki oli myös täsmälleen sama, kuin temppelissä kuin uhrattavilla lampailla. ”Katso Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin.”

    Ilmoita asiaton kommentti