Herraan Jeesukseen Kristukseen uskovat ovat Kristukselle ja hänen sanelleen kuuliaiset ja alamaiset. Kristus on Herra ja kaiken pää. Kristuksessa olemme jo nyt autuiaita. Kristus korjasi synnin aiheuttaman sodan Jumalaa vastaan. Hänessä meillä on rauha.
Tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä – siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, – oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä. (Ef. 1:9-10 / FB38)
Miten voi olla samamanaikaisesti syntinen ja pyhä?
Mitä sinulle tarkoittaa, että olemme kuuliaiset Kristukselle?
Miten sinusta Jumalan valtakunta (Kuningaskunta) eroaa tästä nykyisestä maailmastamme?
Kaikki yhdistetään Kristuksessa mitä taivaassa on ja mitä maan päällä, miksi tämä on sinusta tärkeää?
Miksi sinulle on tärkeää rukoilla Kolmiyhteistä Jumalaa?
Jeesus Kristus on kaikkivaltias Jumala. Tule Herra Jeesus!
Aihe oli : Kaikki yhdeksi Kristuksessa
Minä nautin tavata kristittyjä kirkkokunnasta riippumatta. Minkä Kristus yhdistää sitä ihminen ei voi erottaa vai voiko?
No ei voi. Paitsi tuo yksi kyllä yrittää
Synnin valta voidaan tosiaankin käsittää niin, ettei uskova ole enää olla syntinen. Sellaista ei uskoville ole luvattu. Synnin valassa on kyse syyllisyydestä. Juuri syyllisyydestä armo uskovan vapauttaa. Armo ei vapauta meitä syntisyydestä. Sellaisia olemme ennen ja jälkeen uudestisyntymisen. Ero on vain siinä, että vaikka olemme syntisiä, niin synti ei enää meitä hallitse. Raamattu lupaa sen, että Jumala uskon kautta Jeesukseen vanhurskauttaa syntisen. Se merkitsee sitä että, Uskon kautta olemme Jumalalle kelvollisia vaikka edelleen olemme syntisiä.
Pekka synnin valta on sama kuin sielunvihollinen, joka on sitten ammoisista ajoista ollut olemassa erossa Jumalasta. Liha yhtyy sielunvihollisen ajatuksiin. Eli liha on pahan vallassa. Raamattua lukevalle pitäisi olla selvää, että meidän uudestisyntynyt henkemme ei yhdy lihan valtaan, sen alle, vaan alistaa, kuolettaa lihan hallinnan.
Mitä enemmän teologiaa, oppia jumaluuksista opiskellaan, sen enemmän kehittyy yhteyttä lihan ja hengen välille. Yhteydellä tarkoitan hyväksyvää ymmärtämistä lihan erikoisaseman vaalimiselle. On kysymys henkisyydestä, mitä englanniksi on kutsuttu samalla sanalla kuin hengellisyyttä.
Ihminen on Jumalan luoma, johon luomukseen Jumala puhalsi oman Henkensä.
Usko eli Jumalan lahja uskoontulossa eikä liha, meidän psyykkemme ei voi uskoa. Se voidaan ja pitää alistaa meissä asuvalle Pyhälle Hengelle. Eli meillä on hengellinen taistelu lihaa vastaan, sen nujertamiseksi, sen sijaan, että alamme ”ymmärtämään” sitä.
Onneksi Reijo minun teologian opintoni ovat hyvin vähäiset. Kävi niin onnellisesti että pääsykokeissa, jotka ovat teologisen tiedekunnan vaikeimmat kokeet en menestynyt. Jäi papereista pois 2 sanaa. Toinen sana oli kaste ja toinen Raamattu. Jos ne olisin niihin kahteen koepaperiin kirjoittanut niin olisi teologiaa jonkin verran enemmän tullut luettua. Nyt se jäi yleisen teologian aineopintojen varaan. Nuo opinnot eivät tehneet minuun mitään suurta vaikutusta. Opettajalle ne antavat mahdollisuuden uskonnontuntien pitoon. Tulipahan luettua, tai oikeammin suoritettua. Mitään hengellistä antia en muista niistä opinnoista saaneeni. Synnin valta on Golgatalla murrettu Jeesuksen veren tähden. Onneksi näin on ja saamme uskoa syntimme anteeksisaamiseen, vaikka vihollinen yhä riehuu maailmassa. Liha eli oma minä Pekka Pesonen on suurin haaste tässä taistelussa. Se ei koskaan pääse täydellisyyteen armon käsittämisessä. Syntisenä ja kuitenkin armahdettuna syntisenä se jatkaa taapertamista eteenpäin.
Pekka Pesonen vaeltaa läpi tämän vihollismaailman ja ainoa turva on Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa.
Siihen tartun kaikella ”teologialla” ja pidän kiinni siitä kynsin hampain. Muuta teologiaa en tunne, enkä tiedä.
”Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.
Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä.
Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.
KUOLETTAKAA siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha, ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte.” Kol.3:1-7
Tuossa Paavalin kuoleman teologiassa on merkittävää, että ymmärrämme, mitä tuo ”kuolettaminen” tarkoittaa, kun puhutaan maallisista jäsenistä.
Jos olemme herätetty Krituksen kanssa, niin, emme enää katso siihen mikä on maanpäällä, sillä se on kuollut, vaan katsomme Kristukseen, jossa on meidän elämämme.
Kun siis näemme oman lihamme ja maalliset jäsenet niin emme ala niitä enää parantelemaan, vaan pidämme niitä kuolleina. Tätä tarkoittaa KUOLETTAMINEN.
Emme ahdistu ja masennu, vaikka näemme vääryyttä itsessämme, vaan katsomme Kristukseen, joka puhdistaa (Pyhittää) meidät ja näin saamme uudistua Kristuksessa, emmekä omissa voimissa, joka taas johtaisi lihan tekoihin ja jälleen lain alle Kristusta ristiin naulitsemaan.
”Kuolettaminen” ei siis ole lihan tekojen riisumista, koska se on jo kuollut tekoineen, vaan katsomme Kristukseen ja mielemme on kiinnitetty Häneen, joka voi meissä kaiken. Näin Armo kasvattaa meitä ja saamme kiittää Jumalaa yhdessä kaikkien Pyhien kanssa.
Kiitos Ismo hyvästä kommentista.
Jumala loi hyvän maailman, mutta ihminen lankesi ja maailma tuli kirotuksi.
Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: ”Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” Ja vaimolle hän sanoi: ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva”. Ja Aadamille hän sanoi: ”Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ’Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi”.
(1. Moos. 3:14-17 FB38)
Jumala rakastaa luomakuntaa ja antoi Herran Jeesuksen Kristuksen. Hänessä tulemme yhdeksi ja sellaisekseksi kuin Jumala on meidät tarkoittanut.
Juha Heinilä onko tämä lausumasi:””Jumala rakastaa luomakuntaa ja antoi Herran Jeesuksen Kristuksen. Hänessä tulemme yhdeksi ja sellaisekseksi kuin Jumala on meidät tarkoittanut.” toteutunut esim maassa jossa sama ns ”kristillinen” kirkko on ollut 100% kansan uskontona?
Mitä tuo kertoo tuosta kirkosta?
Ari Pasanen, edellytät sen toteutumista, minkä on luvattu olevan lopullisesti totta vasta ikuisuuden koittaessa. Vaadit sellaista täydellisyyttä, mikä on vasta päämäärä, jota kohti pyritään.
Martti Pentti nyt sitten sotket vellit puuroihin huolellisesti, siis en minä todellakaan vaadi vaan kun Raamatun selkeääkin selkeämpi sanoma on että Jeesuksen seuraajat tunnistetaan keskinäisestä rakkaudesta niin ei ole kahta sanaa siitä jos kirkossa on väkivaltaa niin ei se on oikea Jeesuksen ruumis, eikö vaan?
Ari Pasanen ampuu jälleen örkkiluolastaan. Oletko jo liittynyt johonkin kirkkoon, kuten alkukristityt olivat yhdessä, eivätkä yksin kotona.
”Raamatun selkeääkin selkeämpi sanoma on, että Jeesuksen seuraajat tunnistetaan keskinäisestä rakkaudesta.” Sinusta, Ari Pasanen, on vaikea löytää viitteitä tuosta. Kenenpä kanssa kaltaisesi yksinäinen susi osoittaisi keskinäistä rakkautta?
Martti Pentti tekeekö minun elämä Raamatun sanan tyhjäksi?
Jos et huomaa niin Jeesus itse sanoo että Hänen seuraajansa tunnistetaan keskinäisestä rakkaudesta, eikö tämä olekkun helppo juttu mistä tunnistaa mm oman kirkon onko se Jeesuksen ruumista, jos näet väkivaltaa niin eikö silloin tule lähteä sieltä pois eikä etsiä sieltä iankaikkista elämää ja rakkautta?
Ari, luolassa ei ole rakkautta, koska sieltä puuttuu yhteys kirkkoon. Tämän takia yksin uskova on örkkiluolassa.
Vain sellaisen seurakunnan keskellä voi osoittaa rakkautta toisia kohtaan, joka ei täytä mittaa. Helppo niitä on rakastaa, joissa ei mitään vikaa ole nähtävissä. Jumalan seurakunta on monella tavalla rikkinäisten ihmisten seurakunta. Rikkinäiset astiat särähtelevät ja kolhivat toisiaan. Näissä tilanteissa tulee koetelluksi onko sitä keskinäistä rakkautta. Se on arveluttava merkki että lähtee pois, kun huomaa vikoja muissa. Hengellisilta opettajilta ennen muuta vaaditaan, että heiltä riittää rakkautta niitä kaikkein surkeimpia seurakuntalaisia kohtaan.
Nyt osui Pekka asian ytimeen!
Itseasiassa kaikki lahkot ja eriseurat syntyvät juuri siitä, että loukkaannutaan toisten synneistä. Lähdetään pois ja perustetaan oma porukka, jossa ei ole syntisiä… Eikä vaikeita ihmisiä.
Meille ei tarvitsisi sanoa: ”Rakastakaa toisianne”, jos rakkaus olisi meissä itsestään selvää… Kristillisen Kirkon tunnistaa juuri siitä, että siellä tunnustetaan syntejä ja turvaudutaan yksin Jumalan Armoon Kristuksessa. Ollaan kaikki samalla viivalla Jumalan edessä.
”Itseasiassa kaikki lahkot ja eriseurat syntyvät juuri siitä, että loukkaannutaan toisten synneistä.”
No eivät kaikki, monen monet tuhansista kuppikunnista ovat syntyneet jonkun ahneen tarpeesta kasvattaa ympärilleen oma kolehtikarja, joka johtajalleen ammuen täyttää kolehtisaavin.
Ismo Malinen:””Itseasiassa kaikki lahkot ja eriseurat syntyvät juuri siitä, että loukkaannutaan toisten synneistä. Lähdetään pois ja perustetaan oma porukka, jossa ei ole syntisiä… Eikä vaikeita ihmisiä.””
Hyvimpä asia käännetään nurinkurin, siis ei tuosta ole kyse vaan Jeesuksen sanan mukaan tekemisestä eli kun kerran Jeesus selkeästi sanoo että siellä ,issä on huonoa hedelmää ei tule etsiä mitään, ei voi löytää iankaikkista elämää niinkuin orjantappuroista ei voi koota viinirypäleitä, eihän voi?
Ajatelkaapa nyt Paavalin sanoja seurakunnasta:
8 Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa.
9 Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
10 en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
11 Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. ”Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.”
(1.Kor.5)
Ari Pasanen mitä seurakuntaa, kirkkoa suosittelet. Mihin itse kuulut???
ARI. Seurakunnasta pois lähtemistä Paavali ei kuitenkaan tuossa suosittele. Eikä sitä, että lankeemukseen joutunut tulisi kokonaan hylätä. Ohjeella Paavali tarkoittaa sitä, että langennut voisi palata, kun huomaa, että koko seurakunta osoittaa, ettei synnin tekeminen saa jatkua. Tarkoitus on auttaa langenneita takaisin. Ei sitä, että lankeemuksen havainnut hylkää tämän seurakunnan ja syntiin langenneen henkilön. Ohje on annettu seurakunnan johtajalle, ei yksittäiselle seurakuntalaiselle.
”Kaikki yhdeksi Kristuksessa” on paljon puhuva otsikko ja sen sisälle kätkeytyy paljolti Kristillisen Kirkon ja seurakunnan ydin.
Seurakunnan ja yksittäinen Kristityn tärkeimpiä tuntomerkkejä on rukous. Kristitty rukoilee ja on jatkuvasti yhteydessä Jumalaan Kristuksen tähden, vapaasti Isää puhutellen, ei pakonomaisesti määrättynä, kuten lain alla elävät tekevät, vaan rauhallisin mielin ilman pelkoa, luottaen Jumalan laupeuteen ja Armoon.
Seurakunta koostuu Kristityistä, jotka yhdessä rukoilevat ja tunnustavat syntinsä, veisaten Kiitosta Jumalan Rakkaudesta ja anteeksiannosta Kristuksessa.
Kristityt tuntee myös siitä, että he ovat laupeutta ja armahtavaisia toisiaan kohtaan, he ovat kärsivällisiä, koska heidän omat vääryytensä ovat opettaneet, ettei kukaan ole toistaan parempi ja kaikilla on kipuja ja elämän tuomia rasituksia.
Lapsi saa kyllä kiukutella ja äksyillä luonnollisen isän ja äidin sylissä, turvassa.
Näin myös me, Kristittyinä saamme elää ja olla armahtavassa ja sydämellisessä seurakunnassa Jumalan suojeluksessa. Jos olisimme viattomia ja synnistä vapaita, Kristittyjä niin ei meille tarvitsisi kirjoittaa, kuten Paavali tekee Kolosalaisille:
”Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.
Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Kol.3:12-16