Jeesuksen tunteminen
”1.Joh.kirje 2:Todellinen Jeesuksen Kristuksen tunteminen
3Siitä me tiedämme tuntevamme hänet, että pidämme hänen käskynsä. 4Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. 5
Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme hänen yhteydessään. 6Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän ell.”
Tässä onkin kappale, joka ei ole helppo purtavaksi. Todellinen (ja siis epätodellinenkin) Kristuksen tunteminen. Raamattu sanoo, että joka pitää Hänen Käskynsä, myös tuntee Hänet, siis Jeesuksen, Jomalan Pojan. Sana jatkaa, että ihminen on valehtelija ilman Totuutta, jos hän sanoo tuntevansa Jeesuksen, mutta ei pidä Hänen Käskyjään.
Mutta joka noudattaa Käskyjä, hänessä Jumalan Rakkaus on päämäärässään. Ja me olemme Hänen Yhteydessään. Siispä meidän tulee elää kuin Jeesus, jos tahdomme pysyä Hänessä.
-No, onko onnistunut esim. Tänä päivänä?-
Palaan Johanneksen kirjeen alkuun: ”2:1
Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus.
2:2
Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman.”
Eli toivoa on! Jos et onnistunut pitämään Hänen Käskyjään, jos olet valehtelija, eikä Totuus ole sinussa. Jos ei Jumalan Rakkautta ole sinussa, etkä ole Hänen Yhteydessäkään. Etkä ole kyennyt elämään kuin Hän.
Sinulle soi tänä aamuna virsi ja kehotus parannukseen. Kutsu yhteyteen. Jumalan Rakkauden kohteeksi. Valheen verkoista Totuuden Tielle. Pysytään Jeesuksessa, tänäänkin. Tuntui miltä tuntui. Sanoo maailma mitä sanoo. Viimeisenä Hän on kuitenkin seisova multien päällä.
https://www.youtube.com/watch?v=Aur7F4AkH6A
64 kommenttia
Pekka Veli Pesonen. Tätähän yritin sinulle kommentissani viestiä.
Mikko Nieminen. Olisi kiva, kun tämä kommentointi olisi jatkunut yhtä fiksuna, kuin Karit Roos ja Paukkunen sen hienosti oivalsivat. Mikko, en tiedä omaa suuntautumistasi, mutta kuten sanoin, ei tarvitse lukea, ellei kiinnosta. En minä sinun-tai jonkun muun vastaväitteiden vuoksi kantaani (uskoani) muuta. Ilmeisesti kuitenkin kirjoitukseni puhuttelevat sinua, kun niin kamalasti sinun on tarve vastustaa.
Kari Paukkunen. Minulla on kokemusta ja ystäviä monista kristillisistä seurakunnista. SLEY ja LHPK mukaan lukien. Niissä todellakin synti on vielä synti-ja katuva saa armon. Mielestäni on smaksak ja johdatuskysymys-mikä srk sitten omaksi koituu. Jotkut pitävät hirveästi ylistämisestä (minäkin), joten olisihan se kiva, jos vaikka evankeeliset Siikkaripoljennolla kohottelisivat käsiään ja oikein hymyilisivät-mutta suomalaiset ovat vähän jurrikoita ja ajatellaan, että ei se sovi. Niin kauan kun synnistä ei saa puhua, niin kauan kun Raamattua väännellään niin, että synti sallitaan ja vieläpä puolustellaan -niin kauan tämä hulluus ja sokeus vallitsee. Ei mikään ole niin ihanaa, kuin tunnustaa vaivannut synninteko-ja sitten synninpäästö-elikkä totaali anteeksianto Ristintyön tähden. se on parempi kuin sauna Suomen suvessa ja laiturilta molskahdus viileään veteen. paluu Kasteen.Armoon.
Martti Pentti. Ihmiskunta muodostuu ihmisistä. Kyllä Aatamin ja Eevan myötä me olemme kaikki syntisiä. Joten ei sitä pidä niin suuttua, jos sanotaan syntiseksi. Emme me sille voi mitään. Paitsi joka päivä (ilta) sanoa sydämestä Jumalalle, että epäonnistuin, mokasin, ei tuu miust mittää. Kun niin se vain on. Puhtainkin ihminen syyllistyy pitämään itseään parempana. Ja huonoinkin ihminen saa syntinsä anteeksi. Kun ne tunnustaa Jumalalle. Ja joskus on hyvä jutellakin jonkun sielunhoitajan tai papin, diakonin kanssa-niin hän voi konkretisoida synninpäästön, ettei se myöhemmin alkaisi vaivaamaan. Vanha kehveli nimittäin jaksaa muistuttaa jo anteeksiannetuista vanhoista synneistä. se on syyttäjä, niinkuin tiedätkin. ei muuta kuin armoa ja rauhaa sinulle minun puolesta. Jumala on hyvä häntä pelkääville.
Mikko Nieminen. Pistitpä vakavaksi. Jos saarnaan Totuutta-olisinko niin hullu, että sen sijaan saarnaisin Valhetta ??? Puhua Jumalan äänellä??? Jos kirjoitukseni tuntuvat sinusta oikeasti Jumalan ääneltä-olisiko sinun ihan oikeasti kuunneltava, mitä Jumalalla on sinulle sanottavaa??? Jumala puhuu tavalla jos toisella. Raamatun Sanassa ihan varmasti.”Älä saarnaa muille keskustelijoille Totuutta. Kenelläkään ei ole yksinoikeutta puhua täällä Jumalan äänellä.” Sehän olisi mukavaa, jos muutkin puhuisivat Jumalan Totuudesta, Jeesuksesta, Hän kun ON Tie, Totuus ja Elämä. kiitos, Mikko tästä melko suureellisesta palautteesta. Tosi on, ei ole minun yksinoikeus puhua Jumalasta-kaikki vain nyt bloggaamaan Raamatusta, Totuudesta, Uskosta jne.
Mielestäni Raamattu on lopulta sen verran hankalasti ymmärrettävä ja monitulkintainen opus, ettei meillä kenelläkään taida olla varaa sanoa, että ymmärtäisimme sitä ehdottoman oikein. Siitä on silti hyvä keskustella ja jakaa ajatuksia ja tulkintoja. Saatamme itse kukin löytää toistemme ajatuksista jotain sellaisia näkökulmia, joita emme ole tulleet ajatelleeksi. Kuunnellaan ja kunnioitetaan toisiamme.
”Jos omahyväistä ojennat, hän pilkkaa sinua, jos jumalatonta nuhtelet, saat solvauksen. Omahyväistä älä nuhtele, hän vihastuu sinuun, nuhtele viisasta, niin hän rakastaa sinua. Neuvo viisasta, ja hän viisastuu yhä, opeta hurskasta, ja hän oppii lisää. Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta.” Snl. 9:7-10
Kaisu, sisar Kristuksessa Jeesuksessa, kiitos blogeistasi!
Se että loukkaannutaan ei johdu väärinkäsityksistä. Vaan pikemminkin siitä, että sanoma on mennyt perille. Jumalan laki loukkaa ylpeää, itseriittoista ja jumalatonta ihmistä. Sitä, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, Jumalan laki ei loukkaa, vaan hän rakastaa Jumalan lakia. Jumalan laki on itse elämän laki. Se on hyvä ja pyhä. Se pysyy voimassa maailman loppuun asti.
Ei lainkaan kannata haksahtaa siihen väitteeseen, että jos jotkut loukkaantuvat, kun puhutaan Jumalan laista ja synnistä, niin tämä olisi kiinni sanoman väärästä esitystavasta tai viestin tuojan rakkaudettomuudesta. Sellaista esitystapaa ja esittäjää ei olekaan, että Jumalan laki kaikille kelpaisi. Suurimmalle osalle ihmisistä se ei kelpaa eikä tule milloinkaan kelpaamaan. Loukkaantuessaan lakiin, he jäävät myös ilman evankeliumia ja Jumalan armoa Kristuksessa.
Jumalan sana on näet kaksiteräinen miekka: Laki ja evankeliumi. Tämä kaksiteräinen miekka lähtee Kristuksen suusta kuten Ilmestyskirjassa kuvataan: ” ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka” Ilm. 1:16. Lain tehtävä on osoittaa synti. Toisissa se saa aikaan vihaa, toisissa se saa aikaan halun parannukseen. Puhutaan kuten Apostolien teoissa siitä, että sanat joko ”viiltävät kuulijoiden sydämeen” Ap. 7:54 ”Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he kiristelivät hänelle (Stefanukselle) hampaitansa”-. Tai kuulijat saavat ”piston sydämeensä” ”Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän? ”Apt.2:37. Heissä syntyi halu parannukseen.
Raamatun, historian ja kristittyjen tämänkin hetkisen vainon perustella ja monet meistä omakohtaisen kokemuksenkin perusteella tiedämme, että Jumalan lapset kärsivät Kristuksen pilkkaa ja vainoa. ”Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne”. Hepr. 12:3. Profeetat tapettiin, kun he julistivat, että kansan syntien tähden Jumalan tuomio tulee kohtaamaan kansaa. Johannes Kastaja nuhteli Herodesta ja hänet mestattiin. Esim. Hepr. 11 voi lukea historian saatossa uskonsa tähden vainotuista.
Onko milloinkaan se, joka synnin synniksi sanoo ja varoittaa ja nuhtelee synneistä, ollut tässä maailmassa suosittu ja hurrattu? Jo Raamatun alkulehdiltä luemme, kuinka vanhurskasta vainotaan. Kain tappoi Aabelin, koska Jumala katsoi Aabelin uhrin puoleen.
Vaikka lain saarnaaja lukeekin itsensä syntisten joukkoon, silti häntä vihataan, häntä vainotaan ja hänet halutaan tappaa. Se tulee ilmi esim. tällaisessa lauseessa: ”Luuletko olevasi parempi?” Vaikka ei luulekaan olevansa itsessään yhtään parempi (vaan siis on Jumalan armahtama), vaan päinvastoin ymmärtää olevansa osa langennutta ihmiskuntaa, niin se ei auta mitään kun maailman ihmiset kiristelevät hampaitaan. ”Sen tähden he oudoksuvat sitä, ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön, ja herjaavat”. 1 Piet. 4:4 Jeesus: ”Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sen tähden maailma teitä vihaa.” Joh. 15:19
Entä Jeesus Jumalan Poika itse? Kyllä kansa häntä parantamis- ja muiden ihmeiden takia seurasi, mutta lopulta kansakin huusi ”ristiinnaulitse”. Pietarikin kielsi tuntevansa Jeesusta, kun pelkäsi. Ja opetuslapset pakenivat. Opetuslapset palasivat Vapahtajan luo ja uskoivat. Opetuslapsia ja alkuseurakuntaa vainottiin. Aina todellista Kristuksen Kirkkoa ja Jumalan lapsia vainotaan. Suuri enemmistö hylkää evankeliumin ja Kristuksen ja herjaa. Silti aina on oleva uskollinen jäännös, joka säilyttää evankeliumin (sen ainoan oikean ja todellisen) ja vie sitä eteenpäin. Kristuksen Kirkko ei koskaan häviä maan päältä, näin on Herra itse luvannut.
”Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.” 1. Joh. 2:15-17
Kiitos Kaisu!
Mikko Nieminen kirjoittaa tuonnempana Totuudesta ja että siitä ei pidä puhua ja tuputtaa toisille näkemyksiään. Nieminen: ”Tällainen oman oikeassa olemisen tuputtaminen on useamman keskustelijan suunnalta nähty itserakkaaksi. Siitä synnistä olisin sinua varoittanut. Älä saarnaa muille keskustelijoille Totuutta. Kenelläkään ei ole yksinoikeutta puhua täällä Jumalan äänellä.”
Linkitän tähän Santeri Marjokorven luennon ”Keskustelukulttuuri, vaientaminen ja pelko¤, joka kannattaa katsoa.
https://www.youtube.com/watch?v=xGqalJ4mXz4&t=590s
Lainaan luennosta: Postmoderni filosofia, Valta ylittää totuuden. – merkittävä asema yliopistoissa ja sivistyneistön parissa – kieltää objektiivisen totuuden olemassaolon tai ainakin sen saavuttamisen mahdollisuuden – taustateoreetikkoina etenkin Michel Foucault, Jacques Derrida ja Jean Francois Lyotard – kaikki totuusväittämät subjektiivisia ja ne ovat sidoksissa vain katsojansa maailmankatsomukseen ja tarkasteluhorisonttiin. – siksi totuusväittämän esittäminen toiselle on aina vallankäyttöä ja jopa väkivaltaa, jossa pakotetaan oma näkemys toiselle – Totuus on taistelukenttä – kun totuutta ei ole lähtökohtaisesti olemassa, totuus on aina eräänlainen kiertoilmaus vallalle – se, jolla on isoimmat lihakset, määrittelee sen, mikä on totuus – jos omaksuu nämä lähtökohdat niin mitään rationaalista keskustelua tai rationaalisuutta ylipäätään ei jää jäljelle. On vain taistelua siitä kuka saa määritellä diskurssin rajat ja keskustelun säännöt – tällainen ajattelu on tuhoisaa yhteiskunnalle ……
Kaisu,
Sinun juttujasi on itse asiassa ihan hauska lukea silloin, kun et osoittele sormella liikaa. Anteeksikin osaat pyytää ja se aika harvinaista täällä(kin).
On varmaan paljon syitä, miksi tämän päivän suomalainen ei oikein jaksa uskovien ”evankeliointia” kuunnella tai Raamattua lukea. Ei siitä oikein heitä voi syyllistää. Paljon vikaa löytyy myös meistä kristityistä ja meidän käyttäytymisestänne viimeisten 2000 vuoden aikana. Saarnat eivät juurikaan kiinnosta. He lukevat meitä enemmän kuin Raamattua. He kuuntelevat aitoja elämäntarinoita mieluummin kuin saarnoja. Rakastaminen ja välittäminen ja armo on tärkeää tänäänkin.
Ilmoita asiaton kommentti