Hyvä keskustelu

Hyvästä keskustelusta jää hyvä mieli ja siitä viisastuu. Se ravitsee ja antaa virikkeitä. Joidenkin viisaiden ihmisten kanssa sen saa kokea yhä uudelleen, eikä se ole omaa ansiotani.

Valitettavasti on myös keskusteluja, joista jää tyhjä olo tai peräti paha mieli. Joko puhuminen ei anna mitään tai koen itseäni jopa loukatun. Voi olla niinkin, että jälkeenpäin huomaan itse loukanneeni jota kuta, vaikka en halunnut. Aina ei maltti riitä kuuntelemiseen, puhun päälle tai väliin ja otan liikaa tilaa.

Huonot keskustelut kuluttavat voimia, eivät anna mitään tai johda mihinkään.

Hyvän keskustelun avain on kuunteleminen. Kaikki saavat sanottavansa sanottua ja jokainen uskaltaa puhua. Erilaiset näkökannat tulevat esille ja saavat paikkansa. Parhaimmillaan keskustelu voi johtaa eteenpäin johonkin uuteen.

Hyvässä keskustelussa kuuntelemme toistemme perusteluja ja otamme ne huomioon. Ne voivat jopa muuttaa omaa tai jonkun toisen kantaan tai joka tapauksessa voin kunnioittaa muiden keskustelijoiden näkökohtia.

Huono keskustelu on lähinnä inttämistä, jossa kukin toistaa omaa kantaansa, tai mennään henkilökohtaisuuksiin, epäillään toisten motiiveja tai muistellaan vanhoja sanomisia ja koettuja vääryyksiä.

Entä kysymys, kuka on oikeassa? ”On todennäköisempää, että olemme kaikki väärässä, kuin että vain yksi meistä olisi oikeassa.”

Hyvässä keskustelussa ei välttämättä ole tärkeätä se, kuka pääsee sanomaan viimeisen sanan, vaikka se joskus näyttää olevan tavoitteena, varsinkin loputtomasti jatkuvissa nettikeskusteluissa.

Usein keskustelu ei pääty ”viimeiseen sanaan”, vaan lopputulos jää ikään kuin auki. Ehkä itse kukin jää tykönänsä miettimään asiaa ja sen eri puolia. Keskustelussa kylvetystä idusta kasvaakin komea uusi kukka.

1 kommentti

  • Lauri K E Levanto sanoo:

    Hyvässä keskustelussa ei välttämättä ole tärkeätä se, kuka pääsee sanomaan viimeisen sanan, vaikka se joskus näyttää olevan tavoitteena, varsinkin loputtomasti jatkuvissa nettikeskusteluissa.

    Nettikeskustelun häviää aina se joka joutuu sanomaan viimeisen sanan. Kun kortit on katsottu hänelle on jäänyt mustapekka käteen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Markku Jalava
    Markku Jalava

    Olen kirkosta, historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta (muun muassa) kiinnostunut toimittaja-viestintäpäällikkö. Virasta irti, mutta luottamustehtävissä jatkan innolla, ja kirjoittamista. Olen kirkkovaltuutettu Nurmijärven seurakunnassa ja kirkolliskokouksen jäsen, sekä kunnan luottamushenkilö. Kokemusta on suntionkin tehtävästä.