Heterovanhemmatkin voivat olla vaarallisia

Vanhemmuus on mitä ihanin, mutta myös haastavin tehtävä. Ihmislapsen sisintä murskanneet vahingot kiertävät helposti sukupolvelta toiselle – usein tiedostamatta ja tahattomasti.

Näin isänpäivän alla lukuisat isät ja äidit tuntevat vajavaisuutta vanhempina ja puolisoina. Tämä saattaa vahvistaa kiusausta takertua sellaisiin hyvän kumppanuuden ja vanhemmuuden kriteereihin, joista täyttää edes yhden: ”Myönnän, että olen kohdellut puolisoani ja lastani huonosti, mutta ainakin olen hetero!”

Keskustelu uudesta avioliittolaista ja sen vaikutuksista kirkkoon on vilkasta. Ihmiset seuraavat näitä puheenvuoroja herkin mielin. Kysytään Jumalan tahtoa ja rukoillaan johdatusta. Kuunnellaan asiantuntijoiden lausuntoja. Useimmat tahot julistavat tavoitteekseen suojella lasta.

Mutta – kumpi on lapsen kannalta vahingollisempaa: vanhempien seksuaalinen suuntautuneisuus vai esimerkiksi perheväkivalta?

Jumala puhuu meille Raamatun kautta. Jokin erityinen viesti meille annetaan siinä, että vain mies ja nainen voivat saada lapsen. Millaisen painoarvon tämä seikka saa Raamatun muun lasta suojelevan opetuksen rinnalla? Kuka tiivistäisi tuon muun opetuksen julkisuuteen?

Jos lähipiiriin ei kuulu homoja ja lesboja, ajatuskin heidän parisuhteestaan ja vanhemmuudestaan voi herättää ennakkoluuloja ja pelkoja. Minäkin tunnen vielä monenlaista epävarmuutta näiden asioiden suhteen.

Olen kuitenkin nähnyt heteroiden keskuudessa niin paljon tuhoisaa perheväkivaltaa, etten voi enää nähdä seksuaalista suuntautuneisuutta hyvän vanhemman ratkaisevimpana ominaisuutena. Sekä heterot että homot / lesbot lyövät, jopa hengiltä.

Voisimmeko sen tähden käydä keskustelua siitä, mitä heteroiden avioliitto ja vanhemmuus voivat pahimmillaan olla? Olemmehan jo pitkään hyväksyneet heidän avioliittonsa ja vanhemmuutensa. Kun nämä uhkakuvat on ensin palautettu mieleen, arvioidaanko vasta sen jälkeen homoihin ja lesboihin liittyviä, vastaavia uhkakuvia?

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Kun venäjän kielellä mennään naimisiin, käytetään eri sanoja silloin kun mies menee naimisiin ja kun nainen menee naimisiin. Sanojen rakenteista selviää että mies menee aina naimisiin naisen ja nainen miehen kanssa. Jos siis sanotaan että X meni naimisiin, hänen sukupuolensa käy ilmi sanasta jota käytetään.

    Venäjän kieli on siis hoobeeteeällän vastainen. Näin siis jo kieli estää spn-avioliiton. Voisiko kieltä vastaan nostaa oikeusjutun jossain kansainvälisessä elimessä?

    Eikä tässä vielä kaikki. Venäjällä on kiellettyä kohdistaa lapsiin homopropagandaa joten heille ei voi kertoa että jonkun lapsen vanhemmat ovat hoobeeteeälliä. Mitä nyt on joku hyökkäys Ukrainaan tällaisten vääryyksien rinnalla!

  2. Tervehdys! Voisitteko ystävällisesti jatkaa keskustelua listaamalla uusiin kommentteihin ytimekkäästi, mitä on 1) riittävän hyvä parisuhde 2) riittävän hyvä vanhemmuus?

    Kuinka naisia tai miehiä me itse kukin loppujen lopuksi olemme? Minua on jonkun kerran sanottu ”hyväksi jätkäksi.” Näen itsekin, että moni mies on naisellisempi kuin minä. Toiseksi, minä antaisin omat lapseni mieluummin väkivallattoman homoparin hoidettavaksi kuin väkivaltaa käyttävän heteroparin käsiin. Monen muunkin syyn vuoksi olen pitkän jaakobinpainini päätteeksi valmis siunaamaan / vihkimään homopareja, jos vain Suomen evl. kirkossa päätetään sen olevan mahdollista.

    Pyhä Raamattu on yhä tärkein oppaani. Luoja on uskomme mukaan kuitenkin i k u i s e s t i Luoja. Luominen jatkuu paruusiaan saakka. Sen tähden uskon, että Jumala opettaa ja koulii minua aikoinaan valmiiksi tulleen Raamatun lisäksi monilla muillakin keinoilla. Herran siunausta ja keskinäistä myötätuntoa elämäänne.

Kuirinlahti Sari
Kuirinlahti Sari
Äiti. Vaimo. Salpausselän seurakunnan kirkkoherra. Mottoni on: Joka kirkossa nauraa, se parhaiten nauraa! Kristinuskon päämääränä oleva ikuinen ilo saa näkyä ja kuulua jo ajallisen elämämme aikana. Aika ajoin jokin kolahtaa minuun niin, että sielussa lyö kipinää. Olen siis Jumalan armosta myös kipinöitsijä ja bloggaan näistä uskon kipinöistä.