Avaruustutkimus on tuottanut tähän mennessä reilut 4 000 havaittua eksoplaneettaa. Lisää löytyy jatkuvasti. Maapallon kaltaiset planeetat eivät ole minkäänlainen harvinaisuus. Viimeisin Nasan löytämä planeetta saattaa olla jopa elinkelpoinen. Löydökset ovat tässä vaiheessa tutkimusta korkeintaan kosmoksemme takapihaa, jos sitäkään.
Konservatiivisimmat kritsityt, kuten kreationistit, ovat sitä mieltä – ja vieläpä erityisellä ehdottomuudella – että asuttamamme planeetta on ainoa elämää kantava planeetta koko maailmankaikkeudessa. Elämä on heidän mukaansa luotu tänne erityistä tarkoitusta varten, erityisillä jumalallisilla keinoilla.
Linnunradan jokaista tähteä (joita on satoja miljardeja) kiertää havaintojen mukaan keskimäärin vähintään yksi planeetta. Osalla tähtiä on useampia planeettoja. Pelkästään omassa galaksissamme on siis satoja miljardeja planeettoja. Havaittuja muita galakseja taas on arvion mukaan pari biljoonaa, joilla kaikilla on todennäköisesti keskimäärin saman verran tähtiä ja planeettoja kuin meidänkin galaksissamme.
Tällaiselle uskonnottoman retaleelle havainto tarkoittaa hyvin suurella todennäköisyydellä sitä, että elämää on muuallakin, jopa väistämättömästi. Mahdollisuuksia on niin paljon, käytännössä rajattomasti, että mikään epätodennäköisyys ei riitä pyyhkimään elämän mahdollisuuksia muualla.
Entisenä Jehovan todistajana, kreationistina, muistan olleeni kovin varma siitä, että näyttelemme maailmankaikkeuden ainoalla elämän näyttämöllä. Sittemmin perehdyin maailmankaikkeuden kokoon ja arvoituksiin hieman toiselta näkökulmalta. Osoittautui, että näkemykseni olivat uskonnollisen propagandan värittämiä.
Kun olin vielä nykyistäkin nuorempi ja mukana todistajien toiminnassa, aidosti kiinnostavia Jehovan todistajien kirjoja oli kovin vähän. Yksi kirja oli kiinnostavuudessaan ylitse muiden ja se oli Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos? Tätä kirjaa tutkittiin moneen kertaan nk. kirjantutkisteluissa. Muistan olleeni ylpeä siitä, etten uskonut tieteeseen sen luonnontieteellisessä, evoluutioteoriaa kannattavassa mielessä. Sittemmin kävi ilmi, että useimmat kirjan lainauksista olivat tarkoituksellista väärinlainaamista, lainauslouhintaa, joka on kreationismissa kovin tuttua. Kirjan lukuisista lainauksista yli 60 oli aseteltu epärehellisesti, niin että lainaukset antoivat täysin päinvastaisen kuvan alkuperäiseen tekstiin nähden. Vartiotorni-seuran sama epärehellinen lainauslouhinta jatkuu edelleen.
Lähikosmoksemme mittasuhteita voi hahmottaa vaikka niin, että jos levität etusormesi ja peukalosi kymmenen sentin päähän toisistaan ja ajattelet, että se kuvaa Maan ja Auringon välistä etäisyyttä, siinä mittakaavassa seuraavaksi lähin tähti löytyy noin 40 kilometrin päästä. Ja näitä tähtiä on satoja miljardeja pelkästään omassa galaksissamme.
Mitä mieltä sinä olet, voisiko maailmankaikkeudessa olla elämää muuallakin?
Jos olet uskova, mitä elämän löytyminen muualta tarkoittaisi uskosi kannalta, jos mitään?
Anita Ojala: ”Se, että ei ole estettä elämän ilmenemiselle muualla avaruudessa, ei vielä edellytä sanomaan, että on todennäköistä. En tiedä, onko estettä yksisarvisenkaan olemassaololle, mutta ei sen olemassaolo ole todennäköistä. Mitä tahansa voidaan pitää todennäköisenä tällaisella perusteella.”
Nämä ovat niitä kuuluisia näkökanta-asioita. Sinusta liki ääretönkään avaruus ja loputtomat mahdollisuudet eivät ole peruste sanoa että elämä muualla on todennäköistä. Minulle liki äärettömät mahdollisuudet tuottavat hyvin todennäköisesti elämää muuallekin. Elämän ainutkertaisuuden väite on minulle naiivi ajatus ja kertoo siitä, että omaa ja planeettansa asemaa suunnattomassa kosmoksessa ei ole hahmotettu.
Yksi keino kosmoksen koon hahmottamiseen on katsoa naapurigalaksiamme tarkemmin. Se sumu jota Andromedassa nähdään, on tähtiä. Käsittämättömän isoja taivaankappaleita, käsittämättömän etäisyyden päässä toisistaan.
https://www.youtube.com/watch?v=udAL48P5NJU
Anita Ojala: ”Esko Valtaojalla puolestaan on oma maailmakatsomuksellinen agendansa, pelkkä kosmologin titteli ei takaa hänen mielipiteittensä luotettavuutta. Hienoilla titteleillä ja sopivasti valituilla näkökohdilla voidaan tehokkasti hämätä tavallisia ihmisiä.”
Esko Valtaojan maailmankatsomuksellinen agenda on luoda parempaa maailmaa. Hän ei myöskään ole kosmologi, vaan avaruustähtitieteen professori, tosin nykyään emeritus -sellainen.
Anita Ojala: ”Mitä parapsykologisiin ilmiöihin tulee, ei niitä kaikkia todellakaan ole tutkittu. Esim.entinen saatananpalvoja Päivi Niemi kyllä tietäisi kertoa, mitä hänen kodissaan on tapahtunut. Häneltä on ilmestynyt elämäkerta, nimeä en enää muista. Eikä siellä silloin ole ollut ketään “tutkijaa” todistamssa. Samoja kokemuksia on varmaan lukemattomilla ihmisillä, mutta mielenrauhan varjelemiseksi en niihin ole paljon perehtynyt. On silkkaa tietämättömyyttä väittää, että tällaisia ei ole tapahtunut.”
Sitä en osaa sanoa, onko tällaisia tapahtunut (koska emme vielä tiedä kaikkea todellisuuden luonteesta). Totesin, että tällaisia ei ole todennettu vielä koskaan. Ja tällä tarkoitan sitä, että tapaus olisi voitu todistaa tieteellisesti.
Anita Ojala: ”Yleensä tämä tieteen todistama ikä todistetaan parin vuosikymmenen päästä ihan muuksi kuin nyt. Sellaista on tiede. Se muuttuu ja korjaa käsityksiään.”
Nyt seuraa kotitehtävä. Etsi tieteellisiä lähteitä maapallon iästä ja siitä, paljonko tieteen arvio sen iästä on muuttunut ja millä aikavälillä.
Anita Ojala: ”Sitä luojasta, johon Leo sanoo uskovansa, ainakin yksi asia voidaan tietää: hän on täysin piittaamaton luoduistaan ja jättänyt heidät selviytymään täällä kaikkien kauheuksien keskellä ihan omin nokkinensa. Ainakaan hän ei rakasta luotujaan, kuten kristinuskon Jumala. Ja tuntuu pahasti epäonnistuneen ainakin ihmisen luomisessa.”
Juuri tällaisesta Jumalasta maailmasta ja Raamattu juuri kertovat. Omin nokkinemmehan me täällä olemme. Omin nokkinemme olemme myös tehneet paljon hyvää ja pahaa.
Sari Weckroth: ”Kiitos Wikipedia-linkistä, mutta huomautin itse aiemmin siitä miten eri merkityksissä sitä käytetään ja mitä sillä tarkoitetaan, tai voidaan tarkoittaa. Siksi kysyin heti alkuun mitä tarkoitat sillä.”
Hyvähän se on aina täsmentää, niin tiedetään varmuudella, mitä kukakin tarkoittaa ja millä termillä. 🙂
Sari Weckroth: ”Se, että sitä on käytetty, ja käytetään, tarkoittaen ylipäätään kaikkia Jumalaan ja luomiseen uskovia, on ikävä tosiasia, ja tällöin sana on saanut leimaavan, ja jossain määrin alentuvan/väheksyvän sävyn.”
Ehkäpä ne, jotka käyttävät termiä yleisleimaavassa merkityksessä, eivät omaa kovin syvällistä tuntemusta uskosta ja uskonnollisuudesta. Sitä kun on tosiaan niin monenlaista.
Sari Weckroth: ”Mutta, jännää. Minä aloin oikeastaan jo joskus teininä ajatella, että se, että jokin on tapahtunut ei tarkoita että se olisi mahdollista. Tämä on paradoksi, mutta näin sen oikeasti näen.”
Hyvin mielenkiintoinen ajatus. Siis todella. Antaa siivet vaikka minkälaiselle spekuloinnille. 😀 Joskus umpirationalistinkin on hyvä heittäytyä erilaisten mahdottomuuksien maailmaan.
Sari Weckroth: ”Eli onko meillä muuta syytä ajatella/olettaa, että (älyllisen ja monimuotoisen) elämän synty maapallolle, tai ylipäätään, on mahdollista, kuin se, että näin on ilmeisestikin tapahtunut?”
Jos nyt laskeudun mahdottomuuksien hajatelmista takaisin maan pinnalle, niin lähestyisin kysymystä elämästä itsestään – mitä se vaatii ja mistä se koostuu. Oma osoitteemme Linnunradan reunalla on ihan tavallinen paikka, jossa on ihan tavalliset olosuhteet. Kosmos on aivan tulvillaan tällaisia paikkoja. Kosmos on myös tulvillaan kaikkia elämän rakennuspalikoita, joka puolella. Mekin koostumme tähtipölystä ja löytyypä meistä jopa kultaa. Kulta taas syntyy äärimmäisen valtavissa supernovissa, jotka vaativat tavallista huomattavasti isompien tähtien elinkaaren väkivaltaista päätöstä.
Näkisin joka tapauksessa, että kysymys elämän ja älyllisen elämän esiintymistiheydestä kosmoksessa, ovat kaksi ihan eri luokan kysymystä. Tässä blogissa lähdin yleisesti minkä tahansa elämän esiintymisestä muualla.
Ismo Malinen: ”Tiede pitää maankaltaisen planeetan syntymistä epätodennäköisenä tilastollisesti tarkasteltuna. Todennäköisyys on 0,0000000000078125% eli käytännössä ei ole mahdollista, että maassa olisi elämää.”
Tämä on tietyissä uskonnollisissa piireissä valitettavan yleinen lähestymiskulma asiaan. Otetaan yksittäinen epätodennäköinen tapahtuma ja lasketaan sille todennäköisyys, jonka jälkeen todetaan kylmän viileästi, että ei ole voinut tapahtua.
Lähestymiskulma on kuitenkin täysin väärä. Jos haluamme laskea todellisen todennäköisyyden erilaisille tapahtumille, meidän tulee ottaa huomioon kokonaisuus. Se, että elämää syntyy jollekin tietylle planeetalle, on tietenkin mahdollisuuksien tuolla puolen. Mutta kun laitat jonoon triljoonia planeettoja, todennäköisyys sille, että jollekin planeetalle muodostuu elämää, on aivan toisenlainen kuin mitä tietyt uskonnolliset piirit mielellään esittävät.
Esitys siitä, että tietynlaisen planeetan syntyminen on epätodennäköistä, joten sitä ei voi tapahtua, on yhtä lyhytnäköinen kuin esitys siitä, että koska loton päävoiton saaminen on niin tavattoman epätodennäköistä, kukaan ei voi voittaa sitä. Jos yrittäjiä olisi yksi, tilanne todennäköisesti olisi juuri se, että kukaan ei voittaisi koskaan loton päävoittoa. Mutta koska meitä on paljon, joku sen aina lopulta naaraa.
Maankaltaisten planeettojen kanssa on ihan sama asia. Pelaajia, eli planeettoja, on niin paljon, että on yhdentekevää kuinka epätodennäköistä juuri tietynlaiset olosuhteet ovat. Jos olosuhteet ovat luonnonlakien mukaisia (kuten ovat), niitä esiintyy siellä täällä väistämättä – aivan kuten joku voittaa lotossakin väistämättä.
Toisaalta koska maankaltaisten planeettojan synty on yksittäisinä otoksina epätodennäköistä, se on juuri se syy, miksi niitä ei löydy kosmiselta takapihaltamme riesaksi asti. Voihan olla, että maankaltaisia planeettoja löytyy keskimäärin pari kolme jokaisesta galaksista. Tällöin puhuttaisiin esiintymistiheydestä noin yhden suhde sataan miljardiin planeettaan.
Kiitos Antero asiallisesta kommentista. Meidän täytyy kuitenkin rehellisyyden nimissä puhua uskosta, sillä todellisuutemme syntyminen on paljolti vielä uskon varassa. Sinä et voi todistaa, enkä minä voi todistaa asioita kumpaankaan suuntaan.
Itse uskon, että on mahdollista, että elämää on muuallakin, mutta siitä ei ole mitään näyttöä. Jos elämää on, niin sillä täytyy olla sattumaa suurempi tekijä, sen mielestäni todistaa jo maapallon elämä, joka ei ole syntynyt todistettavasti sattumalta. Kaikella on tekijänsä, paitsi Tekijällä. (Hebr. Kielellä Jumala = Kaiken alkaja ja ylläpitäjä)
Sinä taas uskot vakaasti, että elämää täytyy olla muuallakin, mutta mitään näyttöä siitä ei ole. Uskot kuitenkin sattumaan myös maapallon elämän suhteen, jota hiukan ihmettelen, sillä tiede ei ole pystynyt todistamaan, että elämää voisi syntyä ns. Petrimaljassa lukuisista yrityksistä huolimatta.
Tiede on hämillään elämän syntymekanismin kanssa. Selitykseksi pyritään aina tuomaan määrättömän pitkä aika, jossa kaikki on saanut hiljalleen alkunsa, mutta kun edes tuota alkua ei ole pystytty todentamaan, ei siis minkäänlaista, ei alkeellisintakaan. Tyhjästä ei voi syntyä, kuin tyhjää.
Elämän monimuotoinen syntyminen on edelleen tieteelle täysi mysteeri, eli mysteeriin uskomiseen on jokaisen ei teistin edelleen uskominen.
Minulle taas Kristittynä on uskoni kohde itse ilmoittanut Luoneensa Telluksen ja koko universumin tähtineen. Uskosta on siis kysymys kaikkien ihmisten kohdalla, kun puhutaan elämästä kosmoksessa.
Ismo Malinen: ”Meidän täytyy kuitenkin rehellisyyden nimissä puhua uskosta, sillä todellisuutemme syntyminen on paljolti vielä uskon varassa. Sinä et voi todistaa, enkä minä voi todistaa asioita kumpaankaan suuntaan.”
Uskon, että todellisuus ja sen syntyminen on tapahtunut kuten se on tapahtunut, riippumatta siitä, mitä mieltä me siitä olemme. Se ei siksi lopulta ole mielipideasia.
Ismo Malinen: ”Itse uskon, että on mahdollista, että elämää on muuallakin, mutta siitä ei ole mitään näyttöä. Jos elämää on, niin sillä täytyy olla sattumaa suurempi tekijä, sen mielestäni todistaa jo maapallon elämä, joka ei ole syntynyt todistettavasti sattumalta. Kaikella on tekijänsä, paitsi Tekijällä. (Hebr. Kielellä Jumala = Kaiken alkaja ja ylläpitäjä)”
Tässä on aika monta argumentointivirhettä ja uskonnollista oletusta, joille ei ole perusteita uskonnollisuuden ulkopuolella. Jos kerran tunnustetaan, että oma näkemys pohjaa uskolle, se kannattaisi ehkä jättää sille tasolle. Usko ei ole tietoa, eikä uskonnollisella oletuksella ole sellaisenaan todistusarvoa.
Ismo Malinen: ”Sinä taas uskot vakaasti, että elämää täytyy olla muuallakin, mutta mitään näyttöä siitä ei ole. Uskot kuitenkin sattumaan myös maapallon elämän suhteen, jota hiukan ihmettelen, sillä tiede ei ole pystynyt todistamaan, että elämää voisi syntyä ns. Petrimaljassa lukuisista yrityksistä huolimatta.”
Uskon ja uskon. ”Pidän todennäköisenä”, on ehkä oikeampi esitys.
Petrimalja-argumentissa on sama ongelma kuin edellisessä todennäköisyysargumentissasi. Elämä ei ole saanut alkuaan minkään yksittäisen, rajatun yrityksen seurauksena. Elämän petrimaljana on ollut koko maapallo ja aikaa on annettu miljardeja vuosia. Yrityksiä taas on ollut rajattomasti.
Tässäkin voidaan toisaalta kysyä, että mitä sitten jos / kun tiede todentaa elämän omaehtoisen syntymisen? Vaikuttaako se uskoosi ja jos, niin millä tavalla? Itse pitäisin lähes varmana, että tietyn tyylin uskovat eivät antaisi asialle mitään arvoa, eiväthän he anna evoluutioteoriallekaan mitään arvoa, vaikka se on todennettu fakta.
Ismo Malinen: ”Tyhjästä ei voi syntyä, kuin tyhjää.”
Tieteen mukaan tyhjästä syntynyt maailmankaikkeus on itse asiassa täysin mahdollista ja varteenotettava selitys maailmankaikkeuden olemassaololle.
Minulla oikeastaan aina pikkuisen nousee karvat pystyyn kun todetasn että ”tieteen mukaan asia x on tosi”. ( Aivan samoin kuin vaikkapa ”Raamatun mukaan.”) Tieteellisissä julkaisuissa esitetään spekulaatioita, teorioita ja väitteitä. Mutta myös ihan silkkaa roskaa.
Oikeasti, uskallan näin sanoa. Luen usein tiedelehtiä. Enkä usko ilman muuta kaikkea siellä kirjoitettua.
Tiede on äärettömän hieno, tärkeä asia. Mutta suunä on mukana, ain ja huomattavasti, inhimillisiä erehdyksiä, arvauksia ja myös asenteellista ajattelua.
”Siinä on”, piti kirjoittamani.
Jos tarkoitat evoluutioteoriaa, siitä on niin massiivisen paljon todisteita, että sitä voidaan pitää todennettuna faktana, vaikka se hieman karvoja joillakin nostaisikin. 😉
En tarkoita evoluutioteoriaa. 🙂
Olen vain ollut huomaavinani että tieteen kentällä on tapahtunut kaupallistumista, trendien, ideologioiden ja ”ainoan oikean ajattelun” ilmiöitä ja linjauksia.
Valtamedia sekä sensaatiouutisiin pyrkivät tieteelliset lehdet eivät yleensä tuo esiin tieteen piirissä ilmenevää kiistanalaisuutta ja avointa dialogia erilaisten näkemysten ja teorioiden välillä.
(Onko sellainen luonnontieteen professori kuin Antero Järvinen sinulle tuttu henkilö?)
Pahoittelut epätarkasta tittelistä em. professorin kohdalla. ( On siis Helsingin yliopiston Kilpisjärven Biologisen tutkimuslaitoksen johtaja ja filosofian tohtori) Mutta mielestäni erinomainen esimerkki asiantuntevasta haastajasta, tieteen julkisivun valtavirtaa vastaan, tieteellisin argumentein.
Tieteessä kuuluukin olla kiistanalaisuutta ja avointa dialogia erilaisten näkemysten ja teorioiden välillä. Tieteessä kaikki on kyseenalaistettavissa, ja myös kyseenalaistetaan.
Näin juuri 🙂
Tiede on työskentelykenttä sisältäen erilaisia metodeja, näkemyksiä, teorioita ja tutkimusta, jossa ei koskaan päästä päätökseen. Ja tässä juuri sen hienous.
”Tiede on työskentelykenttä sisältäen erilaisia metodeja, näkemyksiä, teorioita ja tutkimusta, jossa ei koskaan päästä päätökseen. ”
No no, kyllä tieteen monet hypoteesit on myös saatettu päätökseen, eivät enää muutu, voivat toki tarkentua. Tähtietieessä esim. on lopullinen päätös että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin, näin karkeata esimerkkiä käyttääkseni, mutta niitä on toki paljon paljon muitakin.
”Tieteen mukaan tyhjästä syntynyt maailmankaikkeus on itse asiassa täysin mahdollista ja varteenotettava selitys maailmankaikkeuden olemassaololle”. A.Syrjänen
Niinpä. Tuo on hypoteesi ja ilmeisesti laajasti vielä ajatuksen tasolla. Mitä meille vielä ajan saatossa selviää? Mielenkiintoista on seurata tieteentekijöiden tutkimuksia, mutta on monet heistä ovet myös sitä mieltä, että liian monta kysymystä on vielä auki, jotta kaiken olevaisen merkitys selviäisi. Oletko itse valmistautunut siihen, että tiede löytää Jumalan?
Siitä jos /kun /vaikka tiede löytää Jumalan tai jumalat on vielä valovuosien matka siihen että tuo Jumala/jumalat vastaisvat ev. lut. uskontunustuksen laaduttamaa Jumalaa/jumalia.
”Sillä minä tahdon, että te tiedätte, kuinka suuri kilvoittelu minulla on teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien tähden, jotka eivät ole minun ruumiillisia kasvojani nähneet, että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.
Tämän minä sanon, ettei kukaan teitä pettäisi suostuttelevilla puheilla.” Kol.2:1-4
Paavali, oli varma, että Kristus oli se luvattu Messias, josta kaikki kirjoitukset kertovat aina antiikin alusta asti, olihan tuossa ajassa eläville jo vanhastaan tiedossa, että Jumala on, eikä niin, etteikö Jumalaa olisi. Jumalan tunteminen on paljolti sitä, että tunnemme, mitä Hän on itsestään ilmoittanut. Hänet voidaan löytää Kristuksessa, jolla ei ole synnin rajoituksia, jotka taas hallitsevat ihmistä ja ihmiskuntaa.
Kirkkaudessa ei ole mitään väärää. Tämä Kirkkaus on kätkettynä maailmaan kummallisessa astiassa.
Monen monile antiikin nerolle oliselvää,ettäelämään on mailamnakaikudeesa muualla paljonkinja että maailmankaikeus on ääettömänsuuri biljooninen taivankapaleineen.
Näin ajattelivat mm. Demoritos, Thales, Aristharkos, Anaksagoras, Herakleitos, Pythagoras Methorodos , Vergilius ja Seneca.
Erityisen merkittävä on Vergiliuksen ns. Gumean ennustus, jossa hän näki toisen rodun laskeutuvan ’taivaallisista maailmoista’ maan päälle.
Valitettavasti tämän ajatelun kehittymisen onnistui kirkko valtaan päästyään pysäyttämään Euroopassa lähes 2000 vuodeksi ja moderni tähtitiede pääsi kehittymään vasta valistuksen vapaudessa valistushallitsijoiden annettua sille mahdolisuuden.(Kant,Laplance)
UUSINTA: Monen monille antiikin nerolle oli selvää, että elämää on maailmanakaikkeudessa muualla paljonkin ja että maailmankaikkeus on äärettömän suuri biljoonine taivankappaleineen.
Ismo Malinen: ”Oletko itse valmistautunut siihen, että tiede löytää Jumalan?”
Olen Sepon kanssa samoilla linjoilla siinä, että vaikka jokin jumala löytyisi, sillä tuskin olisi kovinkaan paljon tekemistä niiden jumalien kanssa, joita erilaiset uskovat pitävät Jumalanaan. Ihmiset kun tuppaavat muokata Jumalastaan oman näköisensä.
Yleisellä tasolla en toki kavahda mitään mitä tiede löytää ja pystyy todentamaan, koska todellisuus ei riipu siitä, mitä mieltä minä siitä olen tai miltä se minusta tuntuu.
Antero, Miten paljon tieteen pitää vielä todistaa Raamatun luotettavuutta että uskoisit Jumalan olemassaoloon? Tai oletko tämän tien sulkenut pois? Joos. 10:13 on todistettu jolloin aurinko ja kuu pysyi paikoillaan vurokauden joka on vedenpaisumukseen verrattava ihme.
Mielelläni kuulisin lisää tästä Joosuan tapauksesta. Miten ja missä se on todistettu tapahtumaksi, joka on todella tapahtunut?
Esim. täältä: https://jascuel.blogspot.com/2017/06/puuttuva-vuorokausi.html
Kiitos vastauksestasi. Pelkäsinkin että esität tuon todisteeksi puuttuvasta vuorokaudesta. Kyse on nimittäin urbaanista legendasta, hölynpölystä, joka ei pidä paikkaansa, ja joka on kumottu kauan sitten. Kysehän on kymmeniä vuosia vanhasta tarinasta. Edes Jehovan todistajat eivät usko ko. legendaan, vaikka uskovat samalla että YK on heitä vastaan suunnattu salaliitto.
Tuon Joosuan auringon ’seisahtumisen’ on Immanuel Velikovsky selittänyt varsin uskottavasti kirjassa ’Maailma mulistuksessa’ . Kysymyksesä oli joko maan akselin kalistuminen tai ison läheltä kulkeneen taivankapaleen (Venus) tilapäinen vaikutus maan kiertoliikkeeseen.
Muinoin monet poikkeukselliset astronomiset ilmiöt tulkittiin Jumalan aiheuttamiksi.
Velikoskya ei konsut ole ottaneet tosissaan,muta nyttemmin häne monet teoriansa on vahvistettu mahdollisiksi.
Tähän vielä Reijolle, että myöskään vedenpaisumuksesta ei ole minkäänlaisia tieteellisiä todisteita.
Jos tiede tosiaan todistaisi Raamatun luotettavuuden, hyväksyisin sen kernaasti. Tilanne on kuitenkin täysin päinvastainen, Raamatun todistaessa ja toistaessa ainoastaan aikansa uskomuksia, jotka ovat suurilta osin kopioita legendoista ja tarinoista ajalta ja kansoilta ennen Raamattua.
Kiitos Antero vastauksesta kantasi ei jäänyt epäselväksi. Vedenpaisumuksestakin on Raamattuun uskovalla todisteita. Ihmisen ja eläinten geenistä on löytynyt ns. kaula jolla asia selittyy.
Toivon että olet itsellesi rehellinen etkä jatka tietä jota Jehovan todistajana teit. Siitäkin on jo kymmeniä vuosia kun ydinfysiikan professori K. Laurikainen kirjoitti hesarissa viisaasta atomista. Hän päätteli että atomilla täytyy olla suunnittelija joka on Jumala kun niin monimutkaisesta asiasta on kyse. Hän oli rehellinen ja tuli elävään uskoon eikä käännynnäiseksi johon Jehovan todistajuus johtaa (Matt. 23:15).
Rehellisyys oli se syy, miksi en pystynyt olemaan lopulta Jehovan todistaja, ja rehellisyys on se syy, miksi Raamattu ei näyttele minulle minkäänlaista yliluonnollista tietoa. Raamattua ilman uskonnollisia laseja tutkimalla olen tullut tietämään, että se sisältää paljon epätieteellisiä tapahtumia ja kertomuksia. Joka on aivan luonnollista tuolloiset olosuhteet ja ajankuvan huomioon ottaen.
Ihmisen kehityksen pullonkaulailmiö ei ole tutkimuksen mukaan mikään yksittäinen tapaus, vaan niitä on ollut kehityksemme aikana useampia. Yhtään sellaista pullonkaulaa ei ole löydetty, jossa meitä olisi ollut vain kahdeksan yksilöä, ja nekin kaikki sukulaisia keskenään. Lisäksi 4000 vuotta sitten ei ole ollut minkäänlaista pullonkaulatilannetta.
Pullonkaulailmiö on tyypillinen kreationistinen argumentti vedenpaisumuksen puolesta, jolle ei ole todellisuudessa mitään pohjaa. Vedenpaisumuksesta ei, kuten todettua, löydy minkäänlaisia tieteellisiä todisteita.
Kouluttuneisuus tai tittelit eivät sinänsä estä luomasta virheellisiä päätelmiä maailman luonteesta. Kreationismi on tästä hyvä esimerkki. Kreationismi taas on älyllistä epärehellisyyttä, johon sinäkin valitettavasti olet sortunut tässä keskustelussa jo useampaan otteeseen. Esimerkiksi antamasi ”tieteellinen” todiste Joosuan tapauksesta on hyvin yksinkertaisesti osoitettavissa hölynpölyksi, urbaaniksi legendaksi, mutta jonka tarinan luotettavuutta et ollut vaivautunut tarkistamaan mistään.
Tietyllä tavalla ymmärrän sinua, koska olen joskus ajatellut asioista samaan tyyliin ja antanut uskonnollisten oletusten ohjata ajatteluani. Mutta koska vaadit muilta rehellisyyttä, muut voivat vaatia sitä myös sinulta, eikö totta. 🙂
Olen todella rehellinen itselleni. Minulla on rauha Jumalan kanssa Fil. 4:7.
Miten voi olla rehellinen itselleen ja levitellä samaan aikaan valheellisia tarinoita puuttuvasta vuorokaudesta? Mekanismi tällaisen taustalla kiinnostaisi. 🙂
Olet Antero oikeassa olisi pitänyt ottaa paremmin selvää puuttuvasta vuorokaudesta. Näyttää olevan kyseenalainen todiste. Uskoni Raamattuun ei kuitenkaan horju. Oliko sekin linkki hölynpölyä jonka annoin Salomosta? Väitit ettei hänestä ole todisteita.
Tarkoitatko sitä apowikin linkkiä? Sieltä ei löytynyt todennettua näyttöä Salomon historiallisuudesta. On löytynyt kaivoksia, jotka mahdollisesti saattavat viitata Salomoniin ja Davidiin. Mitään varmaa tästä aiheesta ei ymmärtääkseni ole vielä julkaistu. Jos julkaistaan, minulla ei ole mitään tarvetta kumota sitä.
Raamattu kertoo meille joka tapauksessa tarinoita, jotka eivät pidä paikkaansa ja joita ei ole koskaan tapahtunut. Vedenpaisumus ja Joosuan tapaus kahtena selvänä esimerkkinä.
Jos maailmankaikkeudessa on maapallon ulkopuolista elämää, niin siitä ei vielä ole empiirisiä todisteita, jos Jumalaa ei oteta lukuun. Vaatii myös suurta uskoa pitää itsestään selvänä, että maan ulkopuolista elämää on.
Kristillinen usko on myös uksoa yliluonnolliseen, jos tuollaista käsitettä voi käyttää tätä ja paljon muutakin se on. Se on myös Jumalan tuntemista Kristuksen kautta.
”Vaatii myös suurta uskoa pitää itsestään selvänä, että maan ulkopuolista elämää on.”
No ei vaadi, vain hieman logiikkaa, asia on mitä ilmeisin kun ajattelee maailmankaikeuden valtavaa kokoa ja biljoonia planeettoja, jotka voivat olla ja monet myös ovat aivan maan kaltaisia.