Oli Pakko kirjoitta

”Olen hartaasti halunnut teille kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme ja nyt tunsin, että minun oli pakko kirjoittaa ja kehottaa teitä taistelemaan sen uskon puolesta, joka on pyhille kertakaikkisesti annettu.”

Tuo Jaakobin veljen kokemus on rohkaisemassa meitä iloitsemaan siitä ihmeellisestä pelastuksesta, johon Jumala on meidät kutsunut. Kutsuessaan Hän on samalla ilmaisut meille suuret salaisuutensa, jotka on olleet kätkettyinä Kristukseen ja Hänen seuraamiseensa.

En voi lakata ihmettelemästä sitä suurta viisautta, jota Jumala on osoittanut siinä, että Hän on tehnyt kaiken sellaisella tavalla, että nuo salaisuudet on käsittämättömiä, niille, jotka omasta mielestään ovat viisaita ja ymmärtäväisiä.
Siitäkin huolimatta, että ne asiat on kaikkien tarkasteltavana. Ikään kuin ne olisivat mukamas kaikkien tiedossa. Joten yksikään omaan viisauteensa ja järkevyyteensä luottava ei koskaan kykene pääsemään selville näistä salaisuuksista.

Mitä väliä sillä on, jos nuo fiksut tyypit pitävät uskoamme hullutuksena. Sitähän se tietenkin on heille, mutta vain siinä valossa minkä he kykenevät saamaan aikaan. He kun koettavat valaista tietään valaisimilla, joissa ei ole sitä valoa, joka loistaa Kristuksen kasvoista.

Sitä vastoin me, joita he pitävät mielettöminä, niin me saamme nähdä päivittäin sen miten Jumala on kanssamme kaikessa. Hän on luvannut johdattaa meitä, kun kuljemme rukoillen. Niinpä onkin sitten merkillistä, miten johdatus myös toteutuu. Onhan sekin lupaus annettu, että kakki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.

Jumalalla ei ole minuuttisuunnitelmia varallemme, vaan sekunti suunnitelmat. Monet asiat tapahtuvat juuri oikealla sekunnilla ja paikoissa. Niinpä uskovan on hyvin turvallista kulkea elämänsä matkaa.Meille on mitä hienoimmat suunnitelmat valmiina. Saamme hypätä vain niihin mukaan.
Sen sijaan monet, jotka eivät halua ottaa evankeliumin lupauksia sydämeensä ja avata sisintään Vapahtajalle, he eivät näe muuta, kuin sattumia, eivätkä mitään suunnitelmallisuutta. Todennäköisyys laskelmat eivät enää päde, kun kymmenet asiat tapahtuvat juuri oikealla ajoituksella, jotta pyydetty tavoite saavutetaan.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.