Kohtuudella / Lagom

Ruotsia kutsutaan leikkimielisesti Landet Lagomiksi, maaksi jossa kohtuus on hyve, kannatettava asia. Täällä puolella Suomenlahtea hymähdellään, että on tuo lagom-ajattelu aika nössöä ja neitimäistä. Ei mitään äärimmilleen vietyä, ylimaallista tunteilua tai tuskan aallonpohjaa. Onko tuo nyt tavoiteltavaa elämää?

Minä olen lagom-ajattelun kannattaja. Olen kohtuullisen hyvä vaimo, äiti, tytär, ystävä ja työntekijä. Välillä huonompi ja välillä parempi, keskiarvo varmaan keskitason lagomia.

Työurani käy viimeistä vuotta, ja on hyvä katsoa taaksepäin, millä eväillä tänne asti on tultu. Olen ollut kolmessa ammatissa, lapsi- ja nuorisotyössä, maalaus- ja entisöintihommissa ja sitten graafisena suunnittelijana. Kaikkiin kolmeen olen saanut koulutuksen, eli vaihtelua on riittänyt.

Aina en ole tuota lagomia osannut valita, tai elämä on valinnut tielleni läpikäytäviä haasteita. Pari kertaa olen uupunut neljänkymmenen vuoden aikana. Tänään olen kuitenkin terve ja toimintakykyinen, ja nautin vielä työstäni. Siitä olen kiitollinen. Ympärilläni on monta samanikäistä tuttua, jotka ovat ottaneet enemmän tehoja irti työelämässä ja kärsivät nyt muistiongelmista ja stressin aiheuttamista fyysisistä sairauksista.

Muutama vinkki kohtuulliseen työelämään:

Opettele tuntemaan oma kantokykysi. Opettele sanomaan ”ei” ja pysy päätöksessäsi vaikka pelottaa. Uskalla haastaa itsesi välillä. Valitse hyvä jengi ja kohtuullinen palkka, jos mahdollista. Iloitse silloin, kun asiat menevät hyvin. Hyväksy, että virheitä tapahtuu ja teet niitä myös itse. Välillä ei tunnu hyvältä. Kun pääset siitä läpi, asiat voivat kuitenkin muuttua. Muutos lähtee sinusta. Hae apua ongelmiin, yhdessä on helpompi ratkoa asioita. Tuki on tärkeää.

Noin suurin piirtein ja kohtuudella näitä vinkkejä noudattamalla istun tätä blogia tässä kirjoittamassa. Ja odotettavissa toivottavasti kohtuullisen hyvä päivä.