Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä otti eilen tiistaina kantaa 22 kirkolliskokousedustajan avioliittoaloitteen puolesta. Hän kertoo tiedotteessaan toivovansa, että nyt kokoontuva kirkolliskokous etsisi ”ratkaisua, joka mahdollistaisi nais- ja miesparien vihkimisen kirkossa”. Aloitteessa toivotaan, että kirkko mahdollistaisi sateenkaariparien vihkimisen, jos se on papin omantunnon mukaista.
– Kannustamme kirkolliskokousta viemään aloitteen valiokuntakäsittelyyn. Toivomme, että jatkokäsittelyssä löydettäisiin ratkaisu, jossa samaa sukupuolta olevat parit voisivat solmia avioliiton myös kirkossa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiä sanoo tiedotteessa.
Kirkolla on viranomaisena ja työnantajana velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta aktiivisesti, yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoo.
”Yhdenvertaisuuslain edistämisvelvoite ja syrjintäkielto koskevat kaikkea muuta kirkon toimintaa paitsi uskonnonharjoitusta. Tämä tarkoittaa, että myös seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuutta tulee edistää kirkossa. Kirkon ja kunkin seurakunnan tulee miettiä, miten ne huolehtivat tästä velvoitteestaan ja mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilökunnan osalta.”
Pimiä huomauttaa, että kirkkoja koskee sama velvollisuus yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen kuin muitakin isoja työnantajia.
”Jos kirkko epää vihkimisen seksuaalivähemmistöiltä, antaa se samalla signaalin, että lesbot, homot ja biseksuaalit ovat vähempiarvoisia”, tiedotteessa todetaan.
– Nais- ja miesparien jättäminen kirkollisen vihkimisen ulkopuolelle on yhdenvertaisuuslain hengen vastaista. Näin on riippumatta siitä, onko kyseessä juridisesti syrjintä. Varsinkin, kun kirkolla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta myös seksuaalivähemmistöjen osalta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomauttaa myös, että osa Suomen evankelis-luterilaisista seurakunnista ei vuokraa tällä hetkellä tilojaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden vihkimisen jälkeiseen hääjuhlaan. Tämä käytäntö on ongelmallinen ja voi olla syrjintää, tiedotteessa todetaan.
– Yhdenvertaisuuslaki ei ulotu uskonnonharjoitukseen. Vihkimisen jälkeistä hääjuhlaa ei kuitenkaan voi pitää uskonnonharjoituksena. Seurakunnat eivät siten voi vuokrauskäytännöissään toimia seksuaalisen suuntautumisen tai muunkaan henkilöön liittyvän ominaisuuden perusteella syrjivästi.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Lue myös:
Avioliittoaloitteen allekirjoittanut: ”Todellisuutta on se, että meillä on uusi avioliittolaki”
Tulkaa kaikki -liike jäi pois kirkolliskokoukselle jätetystä vihkialoitteesta – miksi ihmeessä?
Aloite kirkolliskokoukselle: Sateenkaariparien kirkollinen vihkiminen mahdolliseksi