Virsikirjan isänmaallisissa virsissä tuontitavaraa

Virsikirjan 12. osasto on nimeltään Isänmaa. Siinä on yhdeksän virttä, joista neljän jäljet johtavat maamme ulkopuolelle. Virrenveisuu ja hengellinen elämä ovat aina olleet – ainakin osittain – monikulttuurista tuontitavaraa.

Isänmaa-osaston virsien sanat ovat yhtä lukuun ottamatta suomalaisten tekemiä, mutta sävelmät ovat neljän kohdalla muualta.


577
Sävelmä on keskiajalta, mikä viittaa laajemmalle, kuin vain Ruotsin itäiseen osaan. Sanat ovat J. L. Runebergin, suomennos Wäinö Havas.


578

Heikki Klemetin sävellys ja Elias Lönnrotin sanat.


579
Sävel on unkarilaissyntyisen, Venäjällä vaikuttaneen kuoromiehen Dimitri Bortjanskin. Sanat on tehnyt ahvenanmaalainen kirkkoherra Alfred Brynolf Roos.


580
Sävel on peräisin Kivijärven rovastin Frans Peter Krankin kynästä. Sanat Julius Krohn.


581
Taattua Simojoki-Kaskinen-tuotantoa.


582
Sävel on toisinto Porista. Sanat psalmin 127 pohjalta teki Julius Krohn, 7. säkeistö Niilo Rauhalan.


583
Sävelen teki 1500-luvulla saksalainen Burkhadr Waldis, joka tunnetaan runoilijana ja näytelmäkirjailijana. Vanhemmalla iällä hän opiskeli teologiaa ja toimi pappina. Sanat kirkkoherra Lauri Kallialan.


584
Sävel Taneli Kuusisto, sanat Uuno Kailas.


585
Sävel on 1600-luvun Unkarista, sanat unkarilaisen teologi-psykoterapeutti Miklós Bodrogin. Suomennos Anna-Maija Raittila.

Edellinen artikkeliHämeenkosken kirkon uusissa tekstiileissä hohtaa ”pohjolan palmu”
Seuraava artikkeliPiispa Kalliala: Itsenäisyyspäivä korostaa yhteisyyttä

Ei näytettäviä viestejä