Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa viestinnästä vastaa kahden nuoren naisen tiimi. Tiedottaja Krista Väisänen, 27, ja toimistosihteeri Hanna Räinä, 26, ovat työskennelleet yhdessä lokakuusta lähtien. Viestintätiimi kertoo Kotimaa Pro:n haastattelussa toivovansa kirkolliseen viestintää enemmän iloa ja tervettä itsetuntoa.
Miten päädyitte Mikkeliin töihin?
Hanna: Tulin seurakunnan palvelukseen reilut kolme vuotta sitten Mikkeliin muutettuani. Päädyin seurakunnalle töihin, vaikka ennen sitä minulla ei ollut juurikaan kokemusta kirkon hallinnosta. Vuosien aikana tässä on kyllä oppinut paljon seurakunnan toiminnasta ja viestinnästä.
Krista: Olemme työskennelleet yhdessä lokakuusta asti, jolloin siirryin tänne Varkauden seurakunnasta. Päädyin Varkauteen tiedottajaksi valmistuttuani Jyväskylän yliopistosta ja etsiessäni oma alan töitä.
Miten aiotte uudistaa seurakunnan viestintää?
Krista: Vireillä on verkkosivujen uudistus ja seurakuntalehden konseptointi. Peruspalikoita katsotaan uusiksi ja samalla hahmotetaan viestinnän kokonaiskuvaa. Sisällöllisesti haluaisimme vahvistaa sellaista ajatusta, että se mistä viestitään on tärkeämpää kuin se miten viestitään. Tavoitteena on, että uskallettaisiin rohkeasti puhua uskosta ja jumalasuhteen merkityksestä elämässä. Toivomme, että seurakuntalehti ei päätyisi suoraan sytykkeeksi.
Minkälainen työnjako teillä on?
Hanna: Krista vastaa tiedotteista ja jutuista ja minä ilmoitusten ja verkkosivujen päivityksestä. Yhdessä olemme miettineet ja pohtineet asioita ja yhteistyö sujuu hyvin.
Krista: Näin se käytännössä menee. Vielä nyt, kun meillä on vanha verkkosivujärjestelmä, Hanna on sen pääkäyttäjä. Minä olen seurakuntalehden päätoimittajana enemmän vastuussa jutunteosta ja mediasuhteista.
Miten tärkeä asia nettisivut ovat seurakunnan viestinnässä? Entä sosiaalinen media?
Hanna: Kyllähän nettisivut ovat eräänlainen käyntikortti seurakunnalle. Antaa aika erikoisen viestin, jos siellä on ihan vanhentuneita tietoja.
Krista: Selkeys sekä visuaalinen ja sisällöllinen kiinnostavuus ovat avainasiat. Verkkosivu ei itsessään tee autuaaksi, mutta kun perusjutut ovat kunnossa, niin nettisivuista ei tarvitse huolehtia. Miksi tehdä huonot sivut, kun voi tehdä hyvät?
Hanna: Facebook on ollut seurakunnassamme jo useamman vuoden käytössä ja siellä pyritään julkaisemaan jotakin melkein päivittäin.
Krista: Sosiaalisessa mediassa on omat haasteensa. Esimerkiksi Facebookissa on vaikeaa saada viestejä näkymään edes tykkääjien seinällä, jos ei maksa siitä. Tuntuu myös siltä, että paikallisesta kahvilasta on helppo tykätä mutta se, että tykkää seurakunnan sivusta vaatii jo jotakin enemmän. Kaikki meidän työntekijät tai luottamushenkilötkään eivät tykkää Facebook-sivustamme.
Miten hyvin Mikkelissä saadaan seurakunnan viestiä läpi paikallismediaan?
Krista: Saamme viestiä hyvin läpi paikallismediaan. Suhteet ovat todella hyvät. Esimerkiksi paikallisradiot ovat aktiivisia ja tekevät juttuja oma-aloitteisestikin.
Hanna: Olemme kannustaneet seurakunnan eri työalojen työntekijöitä kertomaan toiminnastaan medialle myös oma-aloitteisesti.
Miten kirkko onnistuu viestinnässään?
Hanna: Kirkossa on tehty aika hyviä uusia avauksia esimerkiksi verkkoviestinnän suhteen. Tykkään Lukkarista, joka on yhteinen julkaisujärjestelmä. Tällaista voisi tulla lisääkin, että yhdistetään voimavaroja ja tehdään yhdessä, ettei jokaisen tarvitse yksinään käydä läpi tällaisia asioita. Laajempaa yhteistyötä voisi tehdä niin verkkoviestinnän kuin seurakuntalehtienkin osalta.
Krista: Sisällölliseltä puolelta ajattelen että kirkolla ja seurakuntien viestinnässä voisi olla enemmän iloa ja tervettä itsetuntoa. Ettei oteta sitä altavastaajan roolia. Meillä on oma viesti, jota me kerromme Jeesuksesta. Kritiikkiä ei aina tarvitse ottaa niin henkilökohtaisesti. Kuten kirkon viestintäohjelmassa sanotaan, puhumme rohkeasti Jumalasta.
Kuvassa vasemmalla Hanna Räinä, oikealla Krista Väisänen.