Minna Näsman tuoreessa väitöskirjassaan elämänkatsomusten roolista ympäristökonflikteissa. Näsman haastatteli väitöskirjaansa muun muassa tuulivoiman vastustajia ja puoltajia Kemiön Högsårassa.
– Tuulivoimasta on netissä hirveästi argumentteja puolesta ja vastaan. Tutkimuksessani katsoin millä perusteella ihmiset alkavat luottaa tiettyyn tietoon ja etsivät lisää sellaista, sanoo Näsman.
Åbo Akademissa tehty tutkimus osoitti, että uskoon perustuva argumentointi voi olla ihmiselle merkittävämpää kuin rationaalinen.
– Vaikka ihmiset sanoivat suunnistavansa rationaalisten syiden pohjalta, niin samaan aikaan oli puheessa vakaumuksellisia osioita, sellaisia, joiden todenperäisyyttä ei voi tarkastaa.
Arkikielessä elämänkatsomus luo usein mielikuvan uskonnollisesta uskosta. Näsmanin tutkimuksessa käsite oli laajempi.
– Elämänkatsomus on sitä mihin ihmiset luottavat ja mikä on heille itsestään selvää, tai mihin he sananmukaisesti sanovat uskovansa.
Vakaumus näkyy toimimisena.
– Tuulivoimakysymyksessä se näkyi mielipidejuttuina, ihmiset perustivat yhdistyksiä samanmielisten kanssa ja lobbasivat eduskunnassa. He alkoivat toimia poliittisesti suhteessa päättäjiin ja toimivat kaikin mahdollisin tavoin miten kansalaiset nyt voivat vaikuttaa demokratiassa, sanoo tohtori Minna Näsman.
Kaikilla Näsmanin tutkimuksessa olleilla oli usko ja luottamus johonkin, joka toimi voimavarana muutostilanteessa.
– Vaikka suuret tarinat ovat menettäneet merkitystään ihmisten elämässä, oman elämän merkittävät tarinat toimivat navigointiapuna epävarmoissa valintatilanteissa. Ne olivat eksistentiaalisia läsnäolon kokemuksia, joissa ei ollut dogmaattista sisältöä, mutta jotka järjestävät kertojansa elämää.