Utsjoen seurakunnan rippikoululainen Áilu Guttorm arvelee muistavansa rippikoulustaan saamelaisten kirkkopäivien hyvän tunnelman ja mukavat ihmiset sekä omat toilailunsa.
– Mutta luulen, että muistan hyvällä myös töppäilyni, ne on nyt selvitetty ja olen jotain oppinut, kertoo Áilu virnistäen.
Utsjoen seurakunnassa olennaisena osana rippikoululeiriä oli yhteinen kuuden päivän mittainen bussimatka Ruotsin Arvidsjauriin saamelaisten kirkkopäiville. Riparilla oli yksitoista nuorta ja isosiakin saman verran. Leiri oli kaksikielinen, käytössä oli sekä suomen kieli että pohjoissaame.
Nuorille oli järjestetty oma telttaleiri kirkkopäivien ajaksi ja osittain osallistuttiin yhteiseen ohjelmaan, elokuviin, konsertteihin ja jumalanpalveluksiin.
Kirkkopäivät pidettiin suuressa kodassa järven rannalla. Nuorten omassa ohjelmassa oli esimerkiksi työpajoja ja retkiä. Nuoret suunnittelivat ja toteuttivat lauantai-illan yhteisen jumalanpalveluksen.
Álgen Aikio kertoo pitäneensä yhteisistä leikeistä.
– En saa koskaan leikkiä tarpeeksi. Ystävien saaminen ja heidän kanssaan oleminen on kuitenkin ihan parasta. Mutta tärkeintä on varmaan ollut ulkoläksyjen oppiminen.
Leevi Halonen oli ehtinyt tekemään ostoksia Arvidsjaurin keskustassa ja illan jumalanpalveluksessa hänellä oli yllään uusi paita ja uudet housut.
– On ollut kiva tavata uusia ihmisiä, kaverit on ihan parasta ja minusta kaikki on ollut kivaa.
Janita Känsälä oli jo neljännen kerran isosena ja hänelle saamelaiset kirkkopäivät olivat saamelaiskulttuurikylpy.
– Puhuimme saamea ja toisten kanssa englantia. Oli hienoa, kun kaikki jumalanpalvelukset ovat saameksi, saamelaispukuja oli niin paljon ja täällä kuuli saamen kieliä niin paljon.
– Isosen hommat on kivoja, mutta silloin, kun riparilaiset eivät yhtään tottele, ei ole kivaa, kuvaa hymyilevä ja toimelias Sandra Salminen, joka oli ensimmäistä kertaa isosena.
– Mutta parasta oli päiväunihetki kaiken touhun keskellä.
Kirkkopäivien lisäksi ripariin kuului leiriohjelmaa Utsjoella. Lipunnostot ja -laskut, oppitunnit ja leirijumalanpalvelukset. Leiriporukka teki myös retken tunturiin, jossa jokainen sai täyttää ja kypsentää oman folionyyttinsä nuotiolla.
Riparilaisista enemmistö oli poikia, ja heidän suosikkinsa oli ”splättääminen”, värikuula-ammunta. Leirin nuorisotyönohjaaja Juha Reinola kertoo, että siinä kuluu energiaa ja opetellaan toimimaan yhteisten sääntöjen mukaan.
– Tosin peli voi johdattaa myös syvemmälle aiheeseen, sota ei ole leikkiä.
Kuva: Päivi Aikasalo. Juhlapukuiset rippikoululaiset ja isoset matkalla jumalanpalvelukseen Arvidsjaurissa Ruotsissa. Kuvassa Sara Keränen, Janita Känsälä, Leena Laiti, Aada Vuolab, Sandra Salminen, Mihkku Laiti, Bigga Guttorm, Eelis Niittyvuopio ja Sakari Syvänperä.