Tutkija: Suomessa toimittajat suhtautuvat kristinuskon aiheisiin vähemmän rennosti kuin Britanniassa

Suomalaiset toimittajat arvioivat kristinuskoa juttuaiheena brittiläisiä kollegojaan polarisoituneemmin. Näin arvioi Helsingin yliopiston tutkija, valtiotieteiden tohtori Miika Vähämaa.

Hän tutkii uskonnon käsittelyä Suomen ja Ison-Britannian mediassa. Vuonna 2009 alkanut pitkittäistutkimus jatkuu vuoteen 2020. Politiikan ja viestinnän koulutusohjelmaan sijoittuvan tutkimuksen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö.

Vähämaan mukaan kristinuskoa lähestytään Suomessa aiheena usein myös positiivisesti, mutta kriittisesti latautunutta käsittelytapaa on enemmän kuin Britanniassa.

– Brittijournalistit suhtautuvat kristinuskon aiheisiin suomalaisia rennommin. Toisaalta on saattanut syntyä vaikutelma, että suomalaisessa mediassa uskonto on aina ongelma. Kristinuskoa liippaavissa aiheissa meilläkin pääsääntö on myönteisyys, Miika Vähämaa sanoo.

Islam nousee uutisiin ongelmalähtöisesti

Vähämaa kertoo kristinuskon nousevan valtamediassa juttuaiheeksi kolmen erilaisen logiikan mukaan niin Suomessa kuin Britanniassa.

Elämän tragedioita ja onnistumisia perattaessa kristillinen usko nousee selittäväksi voimaksi, mikä näkyy esimerkiksi urheiluaiheissa. Toinen logiikka on käytössä julkista elämää ja politiikkaa käsiteltäessä. Juttu ylittää julkaisukynnyksen, kun kristinusko on selvästi taustavoimana poliittisissa päätöksissä ja kannoissa. Kolmas on konfliktilogiikka: kristinusko nousee otsikoihin, kun skandaalin kriteerit täyttyvät.

Vähämaa toteaa islamin nousun otsikoihin lisänneen uskonnon näkyvyyttä valtamedioissa. Hänen mukaansa sekä Suomessa että Britanniassa islam nousee uutiseksi useimmiten ongelmalähtöisesti.

Brittien rennompaa ja myönteisempää asennetta kristinuskoon selittää Vähämaan mukaan se, että Britannia on Suomea pidempään ollut monien eri uskontojen maa.

– Tästä lähtökohdasta toimittaja voi lähestyä kristinuskoa vapaammin. Suomessa kristinuskon selvä valta-asema ehkä edellyttää toimittajalta kriittisempää otetta.

Kirkosta erotaan, mutta uskonto on vahvistanut asemaansa uutisaiheena

Vähämaa toteaa kristinuskon nousseen uutiseksi yhä useammin 1980-luvulta lähtien, vaikka samaan aikaan kirkkoon kuuluminen on vähentynyt sekä Suomessa että Isossa-Britanniassa.

– Uskonto on siis vahvistanut asemaansa uutisaiheena, vaikka se on menettänyt asemiaan uutisia lukevan yleisön henkilökohtaisessa elämässä.

Tutkimusta varten haastateltiin 25 päätoimittajaa tai uskontoon erikoistunutta toimittajaa. Kotimaisia lehtiä olivat Suomen Kuvalehti, Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen ja Kaleva. Briteistä mukana olivat The Guardian, The Times, The Daily Telegraph, The Sunday Telegraph, The Mail on Sunday, The Independent, The Financial Times ja The Economist.

Haastatteluaineistoa vertailtiin algoritmilla, joka mallintaa tarkasti sekä negatiivisesti että positiivisesti latautuneet termit ja käsitteet.

Tapio Luoma: Asiantuntevaa uskontojournalismia tarvitaan

Äskettäin Vähämaa oli kertomassa tutkimustuloksista Kirkon viestinnän neuvottelukunnalle. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, arkkipiispa Tapio Luoma pitää niitä hyvin kiinnostavina.

– Uskontoaiheiden kiinnostavuuden soisi perustuvan ennen kaikkea siihen elämän merkityksellisyyden kokemukseen, jonka usko monille antaa, eikä niinkään kummallisuuksiin, joita uskonnollisuudessa on mahdollista osoitella, Luoma pohtii.

Lisäksi arkkipiispa toteaa, että asiantuntevaa uskontojournalismia tarvitaan jo senkin takia, että uutisointi olisi uskottavaa, onpa se sitten positiivisesti tai kriittisesti latautunutta.

Kuva: Gun Damén

Lue myös:

Britannian BBC aikoo lisätä uskontoa käsitteleviä ohjelmiaan

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliUSKOT-foorumi tuomitsee Uuden-Seelannin moskeijaiskun ja muistuttaa, että Suomessakin moskeijoita on vandalisoitu
Seuraava artikkeliMysteerikuva: Keillä on tohtorinhatut päässä?

Ei näytettäviä viestejä