Onko uskonto aina radikaalia? Aiheuttaako se väistämättä ristiriitoja erilaisten ihmisryhmien välille? Mitä on vieraanvaraisuus maailmanlaajassa kirkossa? Entä omassa kotiseurakunnassani ja sen lapsi- ja nuorisotyössä?
Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät vuoden alussa ovat looginen kohta nostaa esille joku ajankohtainen kasvatuksen teema. Tänä vuonna Jyväskylässä tutkitaan monipuolisesti teemaa vieraanvaraisuuden kirkko. Se on valittu kirkon kasvatustyön painopisteeksi vuosille 2014-2015.
– Toivon, että teema herättää keskustelua esimerkiksi muukalaisvihasta ja sen ehkäisemisestä. Toisaalta vieraanvaraisuuteen liittyy myös kysymys siitä, miten seurakunnissa kohdataan tavallisia kantasuomalaisia, jotka ovat vieraantuneet kirkosta eivätkä koe seurakuntaansa omakseen, sanoo kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden asiantuntija Pekka Tukeva.
Uskontojen välistä yhteistyötä yhteiskuntarauhan puolesta
Kirkkohallituksen uskontokasvatussihteeri Pekka Yrjänä Hiltunen aikoo puhua alustuksessaan uskontojen kohtaamisen puolesta. Kirkon on hyvä paikallisesti solmia yhteyksiä paikkakunnan pieniinkin uskonnollisiin yhteisöihin. Keskenään tuttujen ihmisten on helpompi tehdä yhteistyötä mahdollisen kriisin ilmaantuessa.
– Emme välttämättä tarvitse paikallisseurakunnissa teologisella tasolla syvälle menevää uskontodialogia, vaan aivan tavallista yhteistyötä eriuskoisten välillä yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi.
Hiltunen esittelee ja pohdiskelee neuvottelupäivillä myös yhdysvaltalaisen Pew Research Center’s Forumin tutkimustuloksia, joiden mukaan valtion tiukat toimet uskonnonvapauden rajoittamiseksi lisäävät uskontoon liittyviä väkivaltaisuuksia kansan keskuudessa.
– Uskonnonvapaus on keskeinen arvo, jos mielimme elää rauhanomaisesti keskenämme. Aion etsiä alustuksessani vastauksia siihen, millä tavoin uskonnonvapaus vaikuttaa suhtautumiseemme toisinuskoviin ja miten ihminen voi vaalia omaa vakaumustaan moniuskontoisessa maassa.
Hiltusen mukaan on tärkeää kysyä myös sitä, miten uskonnollinen ryhmä päätyy hengellisen väkivallan harjoittajaksi ja miten sellaiselta kehitykseltä voitaisiin välttyä.
– Miten ja miksi toisen polven hyvin koulutetut maahanmuuttajatkin toisinaan ajautuvat radikaaleihin uskonnollisiin ryhmiin, joiden toiminta saattaa muuttua väkivaltaiseksi. Miten fundamentalismi syntyy? Miten voisi säilyttää vakaumuksensa ryhtymättä syrjimään muita?
Yhtenä teemana Hiltunen aikoo nostaa esiin vähemmistöuskontojen ja enemmistöuskonnon suhteen. Maailmalla kasvavat kirkot ovat kasvusta huolimatta enimmäkseen vähemmistöuskonnon edustajia.
– Vähemmistöasema on kristityille tuttu juttu jo historiasta. Kristinuskon kolmella ensimmäisellä vuosisadalla kaikki kristilliset yhteisöt edustivat vähemmistöuskontoa.
Nettipelaaminen kasvun tukena?
Monet tämänvuotisten neuvottelupäivien kanavat tarttuvat myös ajankohtaiseen kysymykseen nettipelaamisesta, mobiililaitteista ja chateistä. Lapset ja nuoret ovat nykyään nettinatiiveja ja viestivät keskenään monipuolisesti uuden tekniikan välityksellä.
Teemmekö oikein kieltäessämme leireillä nuorilta netin ja mobiililaitteiden käytön? Entä jos rajoittamisen sijaan valjastaisimmekin uudet välineet ja kanavat osaksi lapsi- ja nuorisotyötä? Miten hyödyntää twitteriä, facebookia ja muuta sosiaalista mediaa rippikoulutyössä? Millaista on nettipelien etiikka? Miten tietokonepelejä voisi käyttää apuna porukan ryhmäyttämisessä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin antaa vastauksia laaja joukko kirkon verkkotyöntekijöitä ja tutkijoita.
Kanavien aiheesta löytyy myös seurakuntien liikuntakasvatusta, maailmanparannusta, elämyspedagogiikkaa ja syväoppimista, Jumalan kuuntelua, surutyötä, ujojen lasten kohtaamista, sukupolvien rajat ylittävää yhteistoimintaa ja seurustelun ajokorttia.
Ammatillista jakamista ja keidashetkiä
Lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät ovat ennen kaikkea ammatilliset päivät, joilla tutustutaan uusiin menetelmiin ja materiaaleihin sekä kuulostellaan alan uusimpia virtauksia. Näin arvioi kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden asiantuntija Pekka Tukeva.
– Toki päivillä on paljon myös hengellistä ja kulttuurista antia. Ihmiset tapaavat kollegoja ja opiskelukavereitaan eri puolilta Suomea. Yhteinen jakaminen vahvistaa ja tarjoaa toivottavasti eräänlaisen keidashetken arjen työn keskelle, Tukeva sanoo.
Tämänvuotiset neuvottelupäivät ovat järjestyksessään 60. Paikalle on tulossa noin tuhat osallistujaa.