Tataarien pääkaupunki sai luterilaisen kirkon

Inkerin kirkon uusin kirkkorakennus vihittiin käyttöön sunnuntaina Venäjän Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa.

Kirkon vihki käyttöön Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Häntä avustivat Suomen kirkon edustajana Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ja Salon kirkkoherra Timo Hukka, seurakunnan kirkkoherra Anatolij Pogasij ja Uralin lääninrovasti Konstantin Subbotin sekä Suomen Lähetysseuran eläkkeellä olevat työntekijät Juha Väliaho ja Sakari Pinola.

Suomen kirkon tervehdystä vihkimisjuhlassa esittäessään piispa Häkkinen totesi Kazanin kirkon valmistumisen olevan historiallinen tapahtuma.

– Täällä kokoontuvalla seurakunnalla on nyt hyvät ja toimivat tilat. Samalla kirkon rakentaminen kertoo paljon Inkerin kirkosta. Se on aktiivinen, kasvava luterilainen kirkko Venäjällä. Kirkkoina Suomen ja Inkerin luterilaiset kirkot voivat monella tavalla oppia toisiltaan ja tukea toistaan. Kirkon rakentaminen Kazaniin on tästä esimerkki.

– Kirkkorakennus on siis taivasten valtakunnan merkki ja Jumalan kansan lepopaikka. Jo pelkällä olemassaolollaan tämä kirkko julistaa Kazanin kaupungissa taivasten valtakunnasta. Se liittyy siihen kristillisten kirkkojen joukkoon, jotka todistavat Jumalan todellisuudesta täällä elävien ja liikkuvien ihmisten keskellä, Seppo Häkkinen sanoi puheessaan.

Seurakunta on lähetyshenkinen

Vihkiäisjuhlaan osallistui runsaasti vieraita eri puolilta Venäjää. Paikalla oli luterilaisten ohella myös Venäjän ortodoksisen kirkon, katolisen kirkon ja vapaiden suuntien edustajia.

Seppo Häkkinen kertoo vihkiäisjuhlassa tuntuneen Inkerin kirkon missionaarisuuden.

– Inkerin kirkon itseymmärrys on olla lähetyshenkinen luterilainen kirkko Venäjällä. Tässä on sen suuri mahdollisuus, Häkkinen arvioi.

Kazanissa tämä näkyi Häkkisen mukaan siinä, että seurakunnassa toimii nykyisin paljon nuoria ja eri taustoista tulevia seurakunnan jäseniä.

– Haasteena siellä on edelleen se, että kirkon taloudellisen itsekannattavuuden eteen on tehtävä töitä. Toki tässäkin on tapahtunut paljon myönteistä, mutta silti kirkko tarvitsee vielä tukea muualta.

Kazanissa toimii monikulttuurinen luterilainen seurakunta

Öljyntuotannosta vaurastuneen Tatarstanin pääkaupungissa toimiva seurakunta koostuu enimmäkseen venäläisistä sekä islamilaistaustaisista tataareista. Seurakunta toimii kuitenkin lähinnä kaikille seurakuntalaisille yhteisellä venäjän kielellä. Sen jäsenmäärä on hieman yli sata aikuista ja lasta.

Kazanin kirkon vihkimisjuhlassa näkyi Häkkisen mukaan hyvin myös Inkerin kirkon monikulttuurisuus.

– Esimerkiksi tuttu jumalanpalvelusjärjestys ja hengelliset laulut yhdistyivät hyvällä tavalla paikallisseurakunnan karismaattistyyliseen hengellisyyteen sekä värikkääseen pukeutumiseen. Juhla nosti mieleeni kontekstuaalisuuden merkityksen. Se on ratkaisevaa jokaisen kirkon tulevaisuudessa.

Häkkisen mukaan Inkerin kirkon edustajat ovat kertoneet kirkollaan olevan vapauden toimia Venäjällä. Suhde niin viranomaisiin kuin muihin kirkkoihin vaihtelee kuitenkin maan eri alueilla.

– Inkerin kirkon seurakunnat ovat pieniä mutta elinvoimaisia. Sikäläisessä kulttuurissa oma kirkkorakennus on tärkeä, sillä se tekee seurakunnasta vakavasti otettavan, oikean seurakunnan. Tätä ei ole aina Suomessa ymmärretty, Häkkinen sanoo.

Suomen ja Inkerin kirkoilla on vanhastaan läheinen erityissuhde. Toisaalta viime vuosina Inkerin kirkko on ajoittain kommentoinut myös kriittisesti Suomen kirkon eräitä kehityskulkuja.

Häkkisen mukaan molemmat kirkot voivat oppia toisiltaan. Kahdella luterilaisella kirkolla on paljon yhteistä, mutta toinen on suuri enemmistökirkko ja toinen pieni vähemmistökirkko.

– Kirkkomme elävät erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. Nämä seikat tarjoavat hyvän mahdollisuuden toisiltaan oppimiseen ja myös toisen tukemiseen. Samalla tarvitaan oikeaa tietoa, lisääntyvää erilaisuuden sietämistä ja ennen kaikkea rakkautta molemmin puolin.

Suomen kielen hiipuminen Inkerin kirkossa on haaste

Inkerin kirkko on ollut suomalaisille läheinen myös ja erityisesti yhteisen suomen kielen vuoksi. Suomi on kuitenkin elävänä kielenä hiipumaan päin kirkossa. Lisäksi kirkko kasvaa idässä alueilla, joilla puhutaan venäjän ohella suomen etäsukukieliä, tataaria ja muita Venäjän vähemmistökieliä. Kielimuuri Suomen ja Inkerin kirkkojen välillä voi tulevaisuudessa olla entistä korkeampi.

Seppo Häkkinen arvioi Inkerin kirkon monikielistymisen ja -kulttuuristumisen olevan esimerkiksi ystävyysseurakuntatoiminnalle suuri kysymys.

– Kirkkoina meillä on kuitenkin annettavaa toisillemme, joten toivon yhteyden säilyvän vahvana. Siihen antaa hyvän pohjan kirkkojemme välinen sopimus, Seppo Häkkinen arvioi.

Kuva: Anna-Maija Kallio. Kazanin uuden luterilaisen kirkon vihkiäismessua suunnittelevat vasemmalta Juha Väliaho, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen, Uralin lääninrovasti Konstantin Subbotin, Kazanin seurakunnan kirkkoherra Anatolij Pagasij, Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi ja Salon seurakunnan kirkkoherra Timo Hukka.

Edellinen artikkeliProfessori: ”Raamatun vaikeat kohdat ovat tärkeitä”
Seuraava artikkeliKirkon uusi tiedotuspäällikkö on hulluna saarnoihin – tehnyt kaksi gradua aiheesta

Ei näytettäviä viestejä