Luomiskertomuksen alun ohella suomalaisten parhaiten tuntemia raamatunkohtia lienee Luukkaan evankeliumin toisen luvun alku: ”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.”
Vuoden 1938 Uuden testamentin suomennoksen mukaan nuo sanat kuuluvat: ”Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.”
Tämä Rooman imperiumin kassavajeen paikkaamiseen tähdännyt väestönlasku on yksi niistä historiallisista tapahtumista, jotka Uudessa testamentissa liitetään Jeesuksen syntymään. Muita ovat roomalainen Quirinius Syyrian provinssin käskynhaltijana ja Herodes Suuri Juudean hallitsijana.
Vaikeammin historiaan liitettäviä tapahtumia ovat Matteuksen evankeliumin kertomukset Betlehemin tähdestä, idän tietäjistä, Betlehemin lastenmurhasta ja pyhän perheen paosta Egyptiin.
Keisari Augustuksen aikana
Jeesus Nasaretilainen syntyi Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Betlehemissä, joka oli pieni kylä Jerusalemin eteläpuolella. Jeesuksen vanhemmat olivat siellä Luukkaan mukaan kirjoittautuakseen veroluetteloon – Joosef näet kuului muinaisen Israelin kuninkaan Daavidin sukuun: David voideltiin kuninkaaksi juuri Betlehemissä (1. Sam. 16:1–13) tuhat vuotta aikaisemmin.
Matteus viittaa myös profeetta Miikan kirjan (5:1) ennustukseen, jonka mukaan Messias syntyy Betlehemissä.
Rooman ensimmäinen keisari Augustus hallitsi 27 eKr.–14 jKr. ja hänen nimittämänään roomalainen ylimys Publius Sulpicius Quirinius toimi Syyrian legaattina vuosina 6–12 jKr. Hän toimeenpani ensi töikseen verotustarkoituksia palvelevan mutta juutalaisten suuresti vastustaman väestönlaskennan vuonna 6 jKr. Aikaisempia väestönlaskentoja Palestiinasta ei tunneta, ja Luukkaan evankeliumikin kutsuu sitä ensimmäiseksi.
Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Jeesus syntyi kuningas Herodes Suuren aikana, mutta hän puolestaan kuoli todennäköisesti jo 4 eKr.
Evankeliumin tietojen, väestönlaskennan, Quiriniuksen legaattikauden ja Herodes Suuren kuoleman välinen yhtälö on vaikea, kun Jeesuksen syntymäaikaa haarukoidaan.
Betlehemin lastenmurha voi olla todellinen tapahtuma, mutta siitä ei ole mainintoja Matteuksen evankeliumin ulkopuolella. Herodes Suuri oli kuitenkin julma hallitsija, jolta tuollainenkin teko olisi voinut olla mahdollinen. Matteuksen kertomus luo yhteyden paitsi Jeremian kirjan (31:15) ennustukseen ja Betlehemin lähellä kuolleeseen kantaäiti Raakelin kuolemaan (1. Moos. 35:16–20), myös profeetta Mooseksen lapsuuteen ja silloiseen faraon järjestämään lastenmurhaan (2. Moos. 1:15–22).
Pako Egyptiin on Matteuksen kerronnassa linjassa myös sen kanssa, että profeetta Hoosean kirjassa (11:1) todetaan: ”Egyptistä minä kutsuin poikani.” Elämä Egyptin runsaslukuisen väestön keskellä oli Jeesukselle ja hänen vanhemmilleen varmaankin turvallinen vaihtoehto. Ehkä pakolais-Joosef elätti perhettään rakennustyöläisenä Niilin varsilla, jossa Israelin esi-isät olivat eläneet orjuudessa yli tuhat vuotta aikaisemmin.
Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio 6 eKr. ja 2020 jKr.
Mikä sitten oli se Betlehemin tähti, jota idän tietäjät Matteuksen mukaan seurasivat idästä Välimeren rantamaille Juudeaan? Tietäjistä ja tähdestä on kirjoitettu risteäviä mielipiteitä niin kauan kuin Jeesuksen syntymän historiallista kontekstia on tulkittu.
Idän tietäjien on ajateltu tulleen Kaksoisvirranmaasta, Etiopiasta tai yleisimmin Meediasta tai Persiasta. Jälkimmäisissä tapauksissa he olisivat olleet maageja, astrologeja. Evankelista ei kerro heidän lukumääräänsä, mutta yleensä puhutaan kolmesta tietäjästä. Kristillisessä traditiossa heidän on myös tulkittu edustaneen kaikkia tunnettuja maanosia Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Jeesus-lapsen kaukaisia vieraita on traditioissa pidetty sekä viisaina miehinä että kuninkaina.
Sitten Betlehemin tähti. Oliko se ihme, jonkin asian symboli vai esimerkiksi komeetta? Vai voidaanko sitä yrittää selittää planeettojen konjunktiolla eli niiden sijainnilla lähekkäin Maasta katsoen? Jättiläisplaneetat Jupiter ja Saturnus kohtasivat vuonna 6 eKr. Kalojen tähtikuviossa. Yhdessä ne ovat olleet todennäköisesti jonkin aikaa tähtitaivaan kirkkain piste.
Vastaava ilmiö näkyy juuri nyt. Joulukuussa 2020 Jupiter ja Saturnus ovat kahden viikon ajan Maasta katsoen hyvin lähellä toisiaan. Maanantaina 21.12. niiden näennäinen välimatka on lyhimmillään, vain noin kuusi kaariminuuttia.
Tällainen on hyvin harvinaista. Edellisen kerran nämä jättiläisplaneetat olivat konjunktiossa näin lähellä toisiaan vuonna 1623. Jupiter ohittaa kiertoradallaan Saturnuksen vajaan 20 vuoden välein, mutta seuraavan kerran näin läheinen ohitus toteutuu vasta vuonna 2080.
Kiehtovia selityksiä on paljon, mutta pohjimmiltaan Betlehemin tähti jää salaisuudeksi.
Evankeliumit syntyivät paljon Jeesuksen syntymän jälkeen
Jeesuksen syntymäaikaa ei ainakaan tämänhetkisten tietojen perusteella voida tarkasti tietää, kuten ei myöskään hänen syntymänsä vuodenaikaa. Arvioiden mukaan hän syntyi 6–3 eKr. Osa asiaan kytkeytyvistä Raamatun kertomuksista on edellä kuvatusti taustoitettavissa, vaikka ajankohdissa onkin kronologisia yhteensopivuusongelmia. Osa syntymäkertomuksien muista yksityiskohdista pysyy vielä moniselitteisempinä.
On myös muistettava, että nykyinen tapamme laskea aikaa Kristuksen syntymästä on peräisin vasta 500-luvulta, jolloin apotti Dionysius Exiguus otti tavan käyttöön. Siihen saakka aikaa oli laskettu Rooman kaupungin perustamisesta (754 eKr.).
Kun evankelistat Matteus ja Luukas arviolta 80–90 jKr. kirjoittivat evankeliumejaan, oli Betlehemin tapahtumista kulunut pitkä ihmisikä tai pari kolme sukupolvea. Näillä evankelistoilla on ollut käytössään ainakin melko varhainen Markuksen evankeliumi. Lisäksi käsillä on mahdollisesti ollut Paavalin kirjeitä, muita varhaiskristillisiä muistiinpanoja, Jeesuksen aikalaisten ja heidän lastensa todistuksia, muuta muistitietoa sekä erilaisia annaaleja eli vuosikirjoja.
Tässä lajissa mielenkiintoinen on Apostolisiin isiin kuuluva, ehkä 100-luvun alkupuolella kirjoitettu Quadratuksen katkelma. Siinä muistutetaan silminnäkijäkertomuksista, ellei peräti kokemusasiantuntijuudesta: ”Se, mitä Vapahtajamme teki, oli jatkuvasti nähtävillä, sillä kyse oli todella tapahtuneista asioista. Tarkoitan parantuneita ja kuolleista nousseita ihmisiä. Eihän heitä nähty vain silloin, kun he parantuivat tai nousivat ylös, siis silloin, kun Vapahtaja asui maailmassa. Heitä eli pitkään sen jälkeen, kun Vapahtaja poistui keskuudestamme. Jotkut ovat eläneet jopa meidän aikoihimme asti.”
Näiden kaikkien tietojen perusteella evankelistat muodostivat käsityksensä siitä, mitä kauan aikaisemmin oli tapahtunut. Heidän tietojensa ja tulkintojensa perusteella syntyi Uuden testamentin tunnetuimpia tekstejä. Ja aikanaan evankeliumeihin kirjatut joulun tapahtumat mullistivat maailmaa kristinuskon levitessä kaikkialle, Betlehemistä ja Jerusalemista alkaen.
***
Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.