Tansanian presidentti John Magufuli menehtyi keskiviikkona 17.3. oltuaan sitä ennen poissa julkisuudesta lähes kolme viikkoa. Asiasta ilmoitti varapresidentti Samia Hassan Suluhu.
Virallisten tietojen mukaan presidentti Magufulin kuolinsyy olivat sydänoireet, mutta sitkeinä jatkuneet huhut ovat väittäneet hänen sairastaneen koronaa.
Lokakuussa toiselle presidenttikaudelle 60 miljoonan asukkaan Tansaniassa valittu John Magufuli on väittänyt lähes koko pandemian ajan, ettei se koske Tansaniaa. Maasta ei ole saatu koronatartuntoja koskevia tilastoja viime vuoden huhtikuun jälkeen. Muun muassa sairaalalähteiden mukaan pandemian toinen aalto on kuitenkin käynnissä.
Presidentti on sanonut julkisuudessa muun muassa, että paastoaminen ja rukous ovat säästäneet Tansanian koronalta ja että kaikesta ulkomaiden koronaan tarjoamasta avusta pitää kieltäytyä.
Helmikuussa noin viikko ennen julkisuudesta katoamistaan presidentti näytti kuitenkin muuttaneen mieltään ja muun muassa kannusti hengityssuojaimien käyttöön. Sitä ennen koronaan oli menehtynyt moni maan poliitikko, muun muassa Sansibarin varapresidentti, sekä korkeita virkamiehiä.
Pauliina Parhiala: Uskonnolliset johtajat ovat kannustaneet ihmisiä suojautumaan
Suomen Lähetysseuran itäisen ja eteläisen Afrikan aluejohtaja, Tansaniassa asuva Teressa Juhaninmäki sanoo, että tansanialaiset surevat nyt kuollutta presidenttiään ja muistavat hänen aikaansaannoksiaan esimerkiksi veronkannon kehittämisessä, teiden ja muun infrastruktuurin kunnostamisessa sekä korruption kitkemisessä erityisesti presidenttikauden alkuvuosina.
– Tansanian kulttuuriin kuuluu edesmenneen kunnioittaminen ja muisteleminen, jota niin Lähetysseura kuin yhteistyökirkko, -hiippakunnat ja -järjestöt myös nyt tekevät.
Juhaninmäen mukaan keskusteluissa nousee esiin tahtotila rauhalliseen vallan siirtymisvaiheeseen kansallisen suruajan jälkeen.
– Mahdollisen muun pohdinnan ja reflektion aika on myöhemmin. Lähetysseuran työ Tansaniassa jatkuu suunnitellusti.
Norjan kirkkojen ulkomaanavun työtä Tansaniassa johtava Pauliina Parhiala kertoo, että uskonnolliset johtajat, niin muslimit kuin kristityt, ovat pandemian toisen aallon aikana kannustaneet ihmisiä suojautumaan ja varautumaan.
– He ovat osoittaneet tässä suhteessa johtajuutta.
Parhiala muistuttaa, että Tansaniassa on pandemian ohella monia muitakin suuria ratkaistavia kysymyksiä, kuten se, että kansasta lähes puolet elää köyhyysrajan alapuolella eli alle kahdella dollarilla vuorokaudessa.
– Olen luottavainen sen suhteen, että Tansaniassa löytyy nyt johtajuutta luotsata maata epävarmuudesta eteenpäin ja asiat menevät oikeaan suuntaan, Parhiala sanoo.
***
Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.