Suurimmista hengellisistä järjestöistä osa kerää kesäjuhlilla varoja muuta toimintaa varten, osa pyrkii nollatulokseen. Esimerkiksi Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) pyrkii laatimaan jokavuotisten Evankeliumijuhlien budjetin niin, että lopputuloksena ei ole voittoa eikä tappiota.
– Tänä kesänä Virroilla järjestettyjen juhlien kokonaisbudjetti oli noin 150 000 euroa. Juhlien tilinpäätös ei ole vielä valmistunut, mutta tapahtuman taloudellinen lopputulos tulee olemaan suurin piirtein nollatasoa, kertoo Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen hallintojohtaja Heikki Kymäläinen.
Hänen mukaansa taloudellinen tulos ei ole Evankeliumijuhlien tavoite, vaan juhlat järjestetään aina sisältö ja sanoma edellä. Tavoitteena on mitoittaa juhlien talous siten, että tulot ja menot vastaisivat toisiaan,
Kymäläisen mukaan Evankeliumijuhlat tuottavat joinakin vuosina jonkin verran tappiota, mutta eivät merkittäviä summia.
– Juhlien onnistumista ei mitata taloudellisesti, vaan miten hyvin sisällössä on onnistuttu. Evankeliumijuhlat ovat SLEYn ydintoimintaa ja vuoden kärkitapahtuma, eivätkä varainhankintatapahtuma jotain muuta varten, Kymäläinen sanoo.
Herättäjä-Yhdistys rahoittaa vuosittaisista toimintakuluistaan noin 20 prosenttia Herättäjäjuhlien tuotoilla. Juhlien voittomarginaali on kuitenkin pieni: tavoitteena on, että ne tuottavat voittoa noin kolme prosenttia kokonaisbudjetistaan.
– Herättäjäjuhlien suurin kuluerä on ravintolatoiminnan järjestäminen ja ruokamaksut ovat juhlien suurin tulonlähde, kertoo Herättäjä-Yhdistyksen toimistopäällikkö Hanna Maunula.
Lisäksi tuloja saadaan esimerkiksi pysäköintimaksuista, juhlaoppaan mainostuloista ja oheisohjelmien käsiohjelmista. Joinakin vuosina Herättäjäjuhlat ovat olleet taloudellisesti tappiollisia. Esimerkiksi huonot säät voivat vähentää juhlien osallistujia, mikä taas pienentää myynti- ja kolehtituottoja. Herättäjäjuhlat järjestetään aina ulkosalla.
Suviseuroilla kallista on juhlakentän rakentaminen
Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat ovat suurimmat jokavuotiset hengelliset kesäjuhlat Suomessa. Suviseurojen taloudellisena tavoitteena on 10–15 prosentin tuotto, mutta joinakin vuosina juhlat ovat tuottaneet tappiota. Taloudelliseen tulokseen vaikuttavat sääolosuhteet, mutta myös juhlien järjestämispaikan maastolla on iso merkitys.
– Juhlakentän rakentaminen on iso kustannuserä. Silloin, kun on päästy järjestämään Suviseuroja lentokentillä, ei ole tarvinnut kovin paljon rakentaa teitä tai siltoja. Lentokentillä on myös valmiita rakenteita, joita on voitu käyttää, kertoo Torniossa järjestettyjen Suviseurojen taloustoimikunnan puheenjohtaja Yrjö Trög.
Suviseurojen kolehtituotot käytetään kokonaisuudessaan keskusjärjestön Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) lähetystyöhön ja lapsi- ja nuorisotyöhön. Juhlien ruokailu- ja muut tuotot menevät pääasiassa lähetystyön hyväksi.
– Lisäksi juhlia järjestävät paikalliset rauhanyhdistykset saavat jonkin verran rahaa omaan toimintaansa. Joitakin lahjoituksia saatetaan myös tehdä, esimerkiksi kansanopistoillemme tai muille vanhoillislestadiolaisuutta lähellä oleville yhteisöille, Trög kertoo.
Talousasiat ovat Suviseuroillakin toissijainen asia.
– Suviseuroja ei järjestetä siksi, että ne tuottaisivat paljon, vaan jotta ihmiset voisivat tulla sinne, sanoo Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) talouspäällikkö Senja Koivukangas.
Suviseurojen niiden talousarvio ei ole osa liikkeen keskusjärjestön eli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) talousarviota, vaan siitä kokonaan erillinen. Herättäjäjuhlien talousarvio taas on osa Herättäjä-Yhdistyksen talousarviota ja Evankeliumijuhlien budjetti on osa SLEY:n budjettia.
Lähetysjuhlien kolehdit ulkomaantyöhön
Suomen Lähetysseuran järjestämien Lähetysjuhlien talousasiat sisältyvät aina kahteen erilliseen talousarvioon, Lähetysseuran talousarvioon ja paikallisseurakunnan talousarvioon. Näin siksi, että Lähetysjuhlat järjestetään aina kiinteässä yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa, tämän kesän juhlat Vihdin seurakunnan kanssa.
– Seurakunnan vastuulle kuuluvat ruokailu- ja muut käytännön järjestelyt sekä paikallinen markkinointi, Lähetysseuralle taas ohjelmat ja valtakunnallinen markkinointi, kertoo Lähetysseuran lähetysjuhlakoordinaattori Jussi Hankela.
Lähetysjuhlien kolehdit menevät kokonaisuudessaan Lähetysseuran ulkomaantyöhön. Yleensä Lähetysjuhlien kolehtituotot ovat 20 000 euron luokkaa.
Hankelan mukaan Lähetysjuhlia järjestävien seurakuntien satsaukset juhliin vaihtelevat hyvin paljon, mutta yleensä taloudellisen satsauksen suuruus ei vaikuta juhlien onnistumiseen.
– Lähetysseura on hieman joutunut pienentämään juhlien järjestämisestä aiheutuneita kuluja, mutta se on tapahtunut toimintoja järkeistämällä eikä karsimalla, Hankela kertoo.
Kuva: Joona Raudaskoski. Herättäjäjuhlia vietettiin vuonna 2014 Lapualla.
Lue myös: