Reformaation merkkivuoden projektisihteeri Timo-Matti Haapiaisen mukaan Kouvolan Kirkkopäivät on erittäin merkittävä tilaisuus merkkivuodelle. Merkkivuosi ei ole tätä ennen ollut esillä vastaavan kokoluokan tapahtumassa.
Reformaation merkkivuosi oli Kirkkopäivillä esillä yhdessä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kanssa.
Haapiaisen mukaan iso viesti sekä reformaation merkkivuoden että Suomen juhlavuoden organisaatioilla on paikallisuuden korostaminen. Se, että organisaatiokeskeisyyden sijaan heitetään pallo ihmisille.
– Tämä on sellainen tapahtuma, jossa sitä viestiä saadaan laajasti vietyä eteenpäin. Odotan että tämän viikonlopun jälkeen tulee paljon uusia avauksia.
Myös Suomen Evankelinen Allianssi on koonnut omaa verkostoa reformaation merkkivuoden ympärille. Timo-Matti Haapiainen kertoo tavanneensa Allianssin väkeä viime viikolla. Hän ei näe ristiriitaa eri toimijoiden järjestämien juhlallisuuksien välillä.
– Kaikki on kuitenkin yhteistä. Eri toimijat, paikallisseurakunnat, hiippakunnat ja kirkot tekevät erilaisia juttuja, mutta koko ajan yhteydessä.
Ilman reformaatiota ei olisi itsenäistä valtiota?
Reformaation vaikutukset ovat niin syvällä suomalaisuudessa, että arkkipiispa Kari Mäkisen on vaikea kuvitella, millainen Suomi olisi, jos reformaatiota ei olisi tapahtunut.
– Reformaation vaikutukset liittyvät esimerkiksi kieleen, koulutukseen ja hyvinvointiyhteiskunnan eetokseen. Luterilaisuus on syvällä suomalaisuudessa, arkkipiispa totesi Kouvolan Kirkkopäivillä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
– Suomessa ateistitkin ovat luterilaisia ateisteja.
Suomi 100 vuotta -hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen oli samoilla linjoilla. Hän näkee reformaation vaikuttaneen tapaan jolla suomalainen yhteiskunta toimii.
– Voi miettiä sitä, onko reformaatiolla ollut vaikutusta siihen, että Suomi halusi muodostaa valtiollisen itsenäisyyden, Timonen sanoo.
Kari Mäkinen muistutti, että ennen valtiota itsenäistyi kirkko.
– Näkökulma, joka ei ole tullut paljoa esille, on että ensin itsenäistyi luterilainen kirkko sata vuotta aikaisemmin. Se oli ensimmäinen selkeästi kansallinen itsenäistymisprosessi. Kirkko siis täyttää 200 vuotta vuonna 2017. Ja ehkä senkin voisi mainita että arkkipiispan virka täyttää 200 vuotta, arkkipiispa jatkoi.
Keskustelutilaisuudessa olivat mukana myös kirjailija-näyttelijä Manuela Bosco sekä toimittaja Kaisa Raittila.
Kuvassa Pekka Timonen (vasemmalla), Kaisa Raittila, Kari Mäkinen, Manuela Bosco ja Timo-Matti Haapiainen. Kuva: Markus Mäki
Lue myös: