Suomenniemi edelläkävijänä: Ilmalämpöpumpuilla tasalämpöä vanhoihin kirkkoihin

Seurakunnissa on vähitellen havahduttu soveltamaan uutta energiatehokasta ja ympäristöä vähemmän rasittavaa teknologiaa myös vanhojen kiinteistöjen ylläpidossa.

Yksi edelläkävijäkohteista on Suomenniemen kirkko, johon on viime kesänä asennettu tiettävästi ensimmäisenä Suomessa ilmalämpöpumput korvaamaan ja täydentämään aikaisempaa suoraa sähkölämmitystä.

– Suunnitelmissa on laskennallisesti lähdetty siitä, että järjestelmällä katetaan 95 prosenttia lämmitykseen käytettävästä energiasta ja rahallisesti säästön on arvioitu olevan 50 prosentin luokkaa, sanoo Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kiinteistöpäällikkö Arto Vartiainen.

Suomenniemi kuuluu omana alueseurakuntanaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. Suomenniemen puurakenteinen tasavartinen ristikirkko on rakennettu 1866. Kirkon on suunnitellut aikansa merkittävimpiin kuulunut arkkitehti Hampus Dahlström ja siihen mahtuu kaikkiaan 600 henkeä.

Kaksi ulkoyksikköä, seitsemän sisäpuhallinta

Viime vuonna 150 vuotta täyttänyt vanha historiallinen kirkko on saneerauskohteena haastava. Kirkon lämmitys oli aikaisemmin toteutettu siten, että penkkien alla oli suorasähkötoimiset lämmittimet. Lisäksi ikkunoiden alla oli seinäpinnoilla sähköpatterit, samoin eteisissä ja sakastissa.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen ja siirtyminen ilmalämpöpumppuihin toteutettiin siten, että järjestelmässä on nyt kaksi ulkoyksikköä ja seitsemän sisäyksikköä, joista neljä sijaitsee kirkkosalissa, kaksi lehterillä ja yksi sakastissa.

Vanha lämmitysjärjestelmä jätettiin edelleen käyttöön varmistamaan riittävä lämmitysteho myös kylmimpänä talvikautena. Penkkien alla olevat lämmittimet kelpuutettiin sellaisenaan, koska niillä voidaan nopeasti nostaa kirkon lämpötila penkeissä istuville seurakuntalaisille miellyttäviksi. Myös seinäpinnoilla sekä eteistiloissa ja sakastissa oleva sähkölämmitys säilytettiin, mutta järjestelmän lämpöpatterit uusittiin.

– Kirkkosalin ja sakastin vanhat sähköpatterit kytkeytyvät automaattisesti päälle, mikäli ilmalämpöpumppujen teho ei ole riittävä asetettuihin lämpöarvoihin nähden, kun ulkolämpötila laskee liian alas, Vartiainen kertoo.

Tasalämpö suojaa rakenteita

Varsinaista käyttökokemusta ei kesällä asennettujen ilmalämpöpumppujen toiminnasta vielä ole. Tältä osin todellista dataa alkaa Vartiaisen mukaan kertyä vasta nyt lämmityskauden käynnistyttyä.

– Sähkönkulutuksen suorien säästöjen lisäksi olennaista on se, että järjestelmä luo tasaisemmat lämpö- ja kosteusolosuhteet kirkkosaliin. Tällä on suotuisat vaikutukset rakenteisiin ja myös urkujen toimintaan.

Ilmalämpöpumpuilla pystyään aikaisempaa paremmin säilyttämään kirkon peruslämpötila ja ilmankosteus tasaisena, jolloin estetään kirkon yläpohjan ja urkujen liiallinen kuivuminen lämmityskaudella.

Museovirasto ja kirkkohallitus asettivat reunaehtoja

Hankkeen toteutusta Vartiainen kuvaa kirkkorakennuksen iästä ja luonteesta johtuen haastavaksi. Myös Museovirasto ja kirkkohallitus asettivat tiettyjä reunaehtoja ilmalämpöpumppujen asennukselle.

– Historiallisen kohteen takia huomiotavat asiat rajasivat myös laitetoimittajia, Vartiainen sanoo.

Museoviraston edellyttämät ulkoyksiköiden koteloinnit toivat oman haasteensa, koska ne piti rakenteellisesti ja ulkonäöllisesti sovittaa kirkon muuhun arkkitehtoniseen tyyliin. Samasta syystä myöskään putkituksia ei voitu toteuttaa pinta-asennuksena.

Vaikeimpia työvaiheita olivatkin putkitusten ja kaapelien asentaminen maan alle jopa 1,5 metriä leveän luonnonkivistä tehdyn sokkelirakenteen läpi ja osittain eristetyn ahtaan rossipohjan kautta. Putkistojen asennuksessa ei myöskään voitu käyttää paloturvallisuussyistä hitsausta.

Kokonaisuutenaan hanke saatiin Vartiaisen mukaan kuitenkin toteutettua jouhevasti.

– Tulevan lämmityskauden aikana seuraamme, tuleeko laitteisto toimimaan suunnitellulla tavalla ja toteutuvatko odotetut tavoitteet energiankäytön suhteen. Sikäli kun järjestelmä osoittautuu käyttökustannusten osalta ennakoiduksi, tulemme selvittämään järjestelmän käyttömahdollisuuksia myös muissa kohteissamme, Vartiainen sanoo.

Lyhyt takaisinmaksuaika

Ilmalämpöpumppujen hankinta, asennus ja siihen liittyvät muut lämmitysjärjestelmän muutokset maksoivat kaikkiaan noin 120 000 euroa. Hankkeen hinta nousi budjetoidusta 80 000 eurosta, koska sitä laajennettiin sakastiin ja osa vanhoista lämpöpattereista uusittiin.

Myös Museoviraston edellyttämällä tavalla toteutetut kaapeloinnit ja ulkoyksiköiden koteloinnit nostivat merkittävästi kustannuksia. Samoin automaatio-osuus toteutettiin suunniteltua laajempana muun muassa lisäämällä järjestelmään etähallittavuus.

Investointi on kuitenkin kannattava, sillä sen takaisinmaksuajaksi arvioidaan vain 6-7 vuotta.

Mikkeli edelläkävijä ympäristöasioissa

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on ollut jo pitkään edelläkävijä ympäristöystävällisten ja vähän energiaa kuluttavien ratkaisujen käytössä. Seurakunnalle myönnettiin tänä vuonna jo neljännen kerran kirkon ympäristödiplomi. Suomenniemen kirkon ilmalämpöpumput jatkavat nyt tätä linjaa.

Seurakunnan nettisivulla ympäristötyötoimikunnan puheenjohtaja Osmo Luukkonen kehuu erityisesti seurakunnan onnistunutta kiinteistöstrategiaa.

– Energiankulutuksesta saimme parhaat mahdolliset pisteet, mikä on tällä kiinteistömassalla huikea juttu. Susiniemen leirikeskuksen maalämpö, ympäristömerkityn sähkön käyttäminen ja led-lamppuihin siirtyminen ovat esimerkkejä, jotka selittävät alhaisen hiilijalanjälkemme, Luukkonen kertoo.

– Ratkaisut rakentamisessa, kunnostamisessa ja kiinteistöistä luopumisessa ovat puolestaan vaikuttaneet siihen, että sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutus vähenee vuositasolla seurakunnassamme, Luukkonen sanoo.

Kuvat: Suomenniemen alueseurakunta. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.

1. Ilmalämpöpumppujen kaksi ulkoyksikköä on sijoitettu Museoviraston ohjeistuksen mukaisiin metallikehikoihin irti kirkon seinärakenteesta. Näin estetään pumppujen resonointiäänien kuuluminen kirkkoon. Kaapelointi on vedetty maan alla sokkelin läpi kirkon alapohjaan.

2. Kirkon muuhun värimaailmaan hyvin sopivat ilmalämpöpumppujen sisäyksiköt on sijoitettu huomaamattomasti lattian rajaan seinien alaosaan. Kirkkosalissa on neljä yksikköä, lehterillä kaksi ja sakastissa yksi.

Lue myös:

Seurakunnat joutuvat vähentämään kiinteistöjään rajusti

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

Edellinen artikkeliErilaiset kirkon ammatit 2: Kapellimestari ja soitonopettaja
Seuraava artikkeliEero Junkkaalan toimittama teos Raamattu alusta loppuun on Vuoden kristillinen kirja 2017

Ei näytettäviä viestejä