Suomen luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat käyneet oppikeskusteluja 30 vuotta

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on käynyt Suomen ortodoksisen kirkon kanssa oppikeskusteluja jo 30 vuotta. Torstaina 10.12. järjestettävä kokous, joka koronapandemian vuoksi järjestetään etäyhteyksin, on järjestyksessä viidestoista näiden kirkkojen välinen virallinen teologinen dialogitapaaminen.

Kirkkojen edustajat keskustelevat teemoista ”apostolinen evankeliumi ja nikealainen usko” sekä ”yhteinen todistus suomalaisessa yhteiskunnassa”.

Käytännöllisenä liittymäkohtana yhteiselle todistukselle on Turun Martinseurakunnan ja Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ystävyysseurakuntasuhde. Se palkittiin Suomen Ekumeenisen Neuvoston Vuoden ekumeeninen teko -palkinnolla vuonna 2017.

Idän ja lännen perinteiden kohtaaminen

Oppikeskustelut alkoivat vuonna 1989, kun eurooppalainen jako itään ja länteen oli murroksessa.

Ensimmäisen dialogitapaamisen avauspuheessa arkkipiispa John Vikström totesi: ”Vaikka kysymyksessä on kahden kansallisen kirkon kohtaaminen ja keskustelu Suomessa, keskustelussa on mukana kirkkojemme koko traditio. Me emme edusta vain suomalaista kristillisyyttä, vaan samalla omaa opillista perintöämme, idän ja lännen traditiota. Kysymys on idän ja lännen perinteen kohtaamisesta.”

Oppikeskustelujen luterilaisena puheenjohtajana vuodesta 2010 toiminut piispa Seppo Häkkinen on sanonut, että ”yhteinen keskustelu voi vahvistaa kummankin kansankirkon identiteettiä, mutta se myös auttaa kirkkoja palvelemaan yhdessä suomalaista yhteiskuntaa täällä elävien ihmisten ajalliseksi ja iankaikkiseksi parhaaksi”.

Ortodoksista delegaatiota johtava metropoliitta Elia on esittänyt erityisen toiveen, että keskustelut koituisivat paikallisen seurakuntaelämän hyväksi.

Tapaamisista ei ole annettu julkilausumia

Luterilaisten ja ortodoksien oppikeskusteluissa on käsitelty muun muassa seka-avioliittoja, sakramentteja ja kysymystä kansakirkosta.

– Neuvotteluista ei ole annettu julkilausumia, joilla olisi virallinen tai velvoittava ekumeenisen asiakirjan status. Sen sijaan neuvottelujen tiedonantoina on julkaistu otteita alustuksista ja keskusteluyhteenvetoja, kertoo ekumenian ja teologian johtava asiantuntija Tomi Karttunen Kirkkohallituksesta.

Keskusteluja on Karttusen mukaan viime vuosina leimannut myös ortodoksisen kirkon liittyminen laajemmin Konstantinopolin patriarkaatin ekumeenisiin linjauksiin. Kansainvälinen näkökulma on siis korostunut.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on säännöllisiä kahdenkeskisiä yhteyksiä Suomen ortodoksisen kirkon lisäksi Suomen Vapaakirkon, helluntaiherätyksen sekä metodistikirkkojen kanssa.

Suomessa toimivien baptistiyhdyskuntien kanssa on myös käyty oppikeskusteluja, ja Suomen Adventtikirkkoon on yhteyksiä Suomen vapaakristillisen neuvoston ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta.

***

Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliLähetyshiippakunta valitsee uuden piispan tammikuussa
Seuraava artikkeliKäräjäoikeus hylkäsi Marttyyrikirkon ystävät -yhdistykseen kohdistuneet syytteet rahankeräys­rikoksesta

Ei näytettäviä viestejä