Sunnuntain evankeliumi: On aika auttaa ja on aika voidella

Johanneksen evankeliumin kuvaus Jeesuksen voitelemisesta on latautunut. Marian Jeesukselle tarjoama voitelu on selvästi alkusoittoa tuleville pelastushistoriallisille tapahtumille. Silti Marian toiminta kyseenalaistetaan, ilman täyttää epäilys. Lisäksi kaikkea todistaa kuolleista herätetty mies.

Myös Jeesuksen sanat pysäyttävät: ”Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole”. Toteama köyhyyden ainaisuudesta kummastuttaa. Toteaako sama Mestari, joka on kehottanut jakamaan omaisuuden köyhille, että köyhyyden kirot eivät ole voitettavissa? Eikö tällainen lakoninen toteama Jumalan Pojan suusta laannuta taisteluintoa.

EHKÄ JEESUKSEN toteamus kertoo realismista. Köyhyyttä vastaan tulee taistella eikä pidä luovuttaa, vaikka valmista ei tulekaan. Siitä huolimatta, että taistelu epäoikeudenmukaisuutta vastaan ei tässä maailmassa ikinä lopu, työtä hyvän puolesta kannattaa jatkaa, sillä se on oikein.

Ehkä Jeesuksen toteamus osoittaa syvää ihmistuntemusta: ihmiskunta kykenee kyllä hyvään, mutta niin ahneuteen ja itsekkyyteenkin.

Toisaalta myös Juudaksen syyttävään kysymykseen on helppo liittyä. Miksi tuhlata kallista voidetta, kun rahat olisi voinut käyttää köyhien auttamiseen? Eikö köyhien ohittaminen ole tässäkin synti? Kuinka monta suuta olisi ruokittu tuon luksustuotteen hinnalla?

NARDUS-VOITELU KUVAA elämän moniulotteisuutta ja jopa selittämättömyyttä. Se kuvaa pyhän ulottuvuutta. Omistautumista ja varoja voidaan tarvita pyhän kohtaamiseen, rukoukseen ja jumalanpalvelukseen myös tavalla, joka vaatii maallisista vastuista ja velvollisuuksista irrottautumista.

Tämä ei tarkoita, että köyhien auttaminen saa jäädä sivuun ja toisarvoiseksi. On kuitenkin tarpeen hahmottaa ulottuvuudet: on aika auttaa konkreettisesti ja on aika käyttää Nardus-voidetta ja tehdä tilaa pyhälle.

Ei ihminen elä ainoastaan leivästä. On aika toimia ja on aika pysähtyä.

Palmusunnuntai: Johanneksen evankeliumi 12:1–8

Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan, missä hänen kuolleista herättämänsä Lasarus asui. Jeesukselle tarjottiin siellä ateria. Martta palveli vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen pöytäkumppaneista.

Maria otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua.

Juudas Iskariot, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja josta sitten tuli hänen kavaltajansa, sanoi silloin: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille.” Tätä hän ei kuitenkaan sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä, vaan siksi, että oli varas. Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan, ja hän piti siihen pantuja rahoja ominaan. Jeesus sanoi Juudakselle: ”Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamistani varten. Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.”

Pyhän tekstit:

Palmusunnuntai on aiheeltaan ”Kunnian kuninkaan alennustie”.

Tekstit: Ps. 22:20, Ps. 22:2–6, Ps. 118:25, Ps. 118:26–29, Ps. 22:26 tai Ps. 73:24, Jes. 50:4–10 tai Sak. 9:9–10, Fil. 2:5–11 tai 2. Kor. 2:14–17, Joh. 12:1–8

Liturginen väri on violetti tai sininen.

Alttarilla on kaksi kynttilää.

Kolehti kerätään köyhyyden vähentämiseen kehittyvissä maissa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Edellinen artikkeliJohn Vikström -liikuttajapalkinto koripalloseura Alppila Basketille
Seuraava artikkeliElokuva-arvio: Nuori pappi Islannin karun luonnon armoilla

Ei näytettäviä viestejä