Skotlannissa on tänään kansanäänestys siitä, itsenäistyykö maa vai jatkaako se osana Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyttä kuningaskuntaa.
Jos Skotlannista tulisi itsenäinen valtio, se ei muuttaisi kirkollisesti mitään. Englannista poiketen Skotlanti ei ole historiallisesti anglikaanisen kirkon valta-aluetta. Skotlannin kirkko (Church of Scotland) on 1500-luvulla muodostunut reformoitu kirkko. Se on kansallinen kirkko, jolla ei kuitenkaan ole valtionkirkon asemaa. Tästä huolimatta hallitsija ja Englannin kirkon pää (Supreme Governor), kuningatar Elisabet II nimittää Skotlannin kirkon kirkolliskokoukseen edustajakseen komissaarin (The Lord High Commissioner). Hallitsija on myös Skotlannin kirkon järjestyksen suojelija.
Skotlannissa on 5,3 miljoonaa asukasta. Skotlannin kirkolla on jäseniä (eri lähteiden mukaan) 450 000 – 1,1 miljoonaa.
Skotlannissa toimii myös anglikaaninen vähemmistökirkko, Englannin kirkosta erillinen ja itsenäinen Skotlannin episkopaalinen kirkko (Scottish Episcopal Church). Sillä on noin 50 000 jäsentä.
Britannian kirkot eivät ole kommentoineet julkisesti Skotlannin mahdollista eroa. Suomen anglikaanisen kirkon pappi Tuomas Mäkipää kertoo, ettei ole nähnyt yhtäkään Englannin kirkon kannanottoa asiaan.
– Ylipäätään en usko, että Skotlannin mahdollisella erolla unionista olisi kirkollisessa tai ekumeenisessa mielessä minkäänlaista vaikutusta, hän arvioi.
Koska Skotlannin kirkot ovat ennenkin olleet itsenäisiä, valtiollinen itsenäisyys ei Mäkipään mukaan muuttaisi kirkkojen itseymmärrystä.
– Omana kokemuksenani voisin sanoa, että tietynlainen kansallinen ylpeys on Skotlannissa, Walesissa ja Irlannissa ollut olemassa kirkkojen piirissä tähänkin saakka.