Meneillään on kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko, jota on vietetty Suomessa säännöllisesti yli 50 vuotta. Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallintosihteeri Sirpa-Maija Vuorinen on nähnyt, ettei rukous ole ollut turhaa.
Paksu tupakansavu oli vastassa Vuorista, kun hän vieraili ensimmäisen kerran Katolisen tiedotuskeskuksen toimistossa Pyhän Henrikin katedraalin uumenissa Helsingissä.
Savun seassa hymyili keskuksen johtaja Pentti Laukama, joka kuului myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston Näköala-lehden toimituskuntaan. Oli vuosi 1989 ja Vuorinen oli juuri aloittanut järjestön julkaisusihteerinä. Ensimmäisenä työnä oli ekumeenisen rukousviikon suomenkielisen aineiston toimittaminen.
Laukama nousi tuoliltaan ja kysyi, miten hän voisi olla avuksi. Sirpa-Maija Vuorinen ei tiennyt ekumeniasta vielä oikein mitään. Ensimmäinen mitä hän oppi, oli Laukaman asenne: ekumenia on avun ja tiedon tarjoamista.
”Marian kunnioitus on minusta arvokasta”
Pistäytymiset Pyhän Henrikin katedraalissa olivat Sirpa-Maija Vuoriselle aina pieniä opintomatkoja. Laukama tutustutti Vuorisen katolisen uskon maailmaan.
‒ Hän avasi esimerkiksi Neitsyt Marian merkitystä. Olen oppinut, että häntä ei palvota, vaan kunnioitetaan. Maria on esimerkki rohkeasta ja tehtävänsä mittaiseksi kasvavasta naisesta.
Vuorista viehätti naisellinen henkäys, jonka Maria toi miehisen menon keskelle. Ave Maria -rukouskin tuntuu hänestä nykyisin hyvältä: ”Jumalanäiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä…”
‒ Naisihmisiä on voinut helpottaa, että heidän puolestaan rukoilee äiti. Marian kunnioitus on minusta arvokasta.
”Hyvin koeteltuihin teksteihin on helppo yhtyä”
Isä Heikki Huttusen johtaessa Suomen Ekumeenista Neuvostoa Vuorinen pääsi perehtymään lähietäisyydeltä ortodoksisuuteen. Isä Heikki tutustutti häntä esimerkiksi erilaisiin palveluksiin. Yksi niistä oli rukouspalvelus työhön ryhdyttäessä. Sellainen saatettiin pitää vaikkapa ekumeenisen seminaarin aluksi.
Ortodoksit käyttävät rukouksissaan vuosisatoja käytössä olleita tekstejä, joita lausutaan samanlaisina sukupolvesta toiseen. Vuorisen mielestä sanojen löytäminen rukouksessa ei ole aina helppoa. Kun on hyvin koetellut tekstit, niihin on helppo yhtyä.
Huttunen opetti katsomaan jokaista ihmistä mahdollisuutena kohdata Jumala.
‒ Jumala tulee luoksemme ihmisen hahmossa. Kun Abraham ja Saara pitivät vierainaan kolmea miestä, he palvelivatkin Jumalaa.
”Toivon, että kaikki kirkot tunnustaisivat toistensa kasteen”
Baptistipastori Jan Edströmin johtaessa Suomen Ekumeenista Neuvostoa tilaisuudet alkoivat usein trumpettisoololla.
‒ Kaiken, mitä tiedän musiikista, olen oppinut Edströmiltä. Hänellä oli tapana sanoa, että ihminen on kuin instrumentti, jota korkeampi voima soittaa saaden sävelet esille.
Vapaakirkollisuudessa liturgisia kaavoja on vähän. Keveydessä on Sirpa-Maija Vuorisen mielestä oma viehätyksensä. Edströmin aikana hän tuli pohtineeksi paljon kastetta.
‒ Mietin usein, onko parempi kastaa vastasyntynyt vai ihminen, joka ilmaisee haluavansa uskoa. Ei se niin itsestään selvää ole, Sirpa-Maija Vuorinen tokaisee.
Ymmärsipä asian niin tai näin, Vuorinen toivoo, että kaikki kirkot kuitenkin tunnustaisivat toistensa kasteen. ‒ Kasteen vastavuoroisen tunnustamisen asiakirja on vireillä. Sellainen on olemassa jo esimerkiksi Saksassa.
Vaikka yhteyden rakentamisessa on vielä paljon työtä jäljellä, Sirpa-Maija Vuorisen mielestä ekumenia on mennyt Suomessa hyvin eteenpäin. Kunnioitus ja yhteistyö tuntuvat jopa itsestään selviltä. Maailman mitassa ne eivät sitä suinkaan ole.
Ajan henkeen kuuluva oppiminen toisiltamme on ekumenian maailmassa ihan hyvä juttu.
‒ Monella vapaakirkollisellakin on ikoni.
”Kristuksen kirkko on yksi”
Parhaimmillaan ekumenia auttaa sekä rikastumaan toisten perinteistä että vahvistumaan omassa identiteetissä.
Luterilaisuuden vahvuutena Vuorinen pitää arjen pyhittämisen esillä pitämistä. On myös paljon tutkimusta, melkein kaikkeen on perustelut. Ja tutkimusta selittämään on pätevät teologit, kuten hänen ensimmäinen esimiehensä, dosentti Jaakko Rusama ja nykyinen esimiehensä, TT Mari-Anna Auvinen.
Sirpa-Maija Vuorinen ei ole milloinkaan harkinnut vaihtavansa kirkkokuntaa.
‒ En ole koskaan ajatellut, että jättäisin oman kirkkoni. Kristuksen kirkko on kuitenkin yksi.
Niiden runsaan 28 vuoden aikana, jotka Sirpa-Maija Vuorinen on ollut töissä Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa, huippuhetkiä ovat olleet kahden asiakirjan allekirjoittaminen. Toinen on Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista ja toinen Porvoon julistus.
Vuorinen haluaa nostaa esille lisäksi kaksi muuta sopimusta, jotka ovat jääneet julkisuudessa hieman varjoon.
‒ Charta Oecumenica koskee kaikkia Euroopan kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. Se lähtee siitä, että ekumeeniset ponnistelut tapahtuvat Kristuksessa jo yhteen kuuluvien kesken ja kolmiyhteisen Jumalan kunniaksi.
Toinen on luterilais-katolinen dialogidokumentti Vastakkainasettelusta yhteyteen. Sen helmiä ovat suostuminen jatkuvaan muutokseen ja pyrkimys löytää evankeliumin voima omalle ajallemme.
Asiakirja, jonka allekirjoittamisen Vuorinen haluaisi vielä nähdä, on sopimus ehtoollisyhteydestä.
‒ Ehtoollisyhteyden puuttuminen tuntuu jatkuvana pistona sydämessä. Rukoilen sen puolesta joka päivä. Myös siirryttyäni eläkkeelle.
Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko
• Kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietetään 18.–25. tammikuuta.
• Rukousviikko on kansainvälinen kahdeksan päivän intensiivinen rukousjakso kristittyjen ykseyden puolesta.
• Sitä vietetään ainakin 75 maassa.
• Kaikkialla maailmassa rukoillaan viikon aikana yhteisiä tekstejä seuraten ja yhdytään maapallon ympäri levittyvään rukouksen ketjuun.
• Kirkkojen maailmanneuvoston Faith and Order -komissio ja Paavillinen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvosto tuottavat yhteistyössä englanninkielisen aineiston, joka on paikallisesti valmisteltu jossakin maassa tai jollakin alueella. Aineisto käännetään maakohtaisesti eri kielille.
• Tämän vuoden aineisto tulee Karibialta ja teema on: Herran käsi on voimallinen. Rukouksessa on anteeksiannon sisäinen valo ja yhteys kaikkien aikojen uskoviin.
• Lisää aiheesta: www.ekumenia.fi
Kuva: Jukka Granström