Jaana Rantala. Esimerkiksi Turun tuomiokirkossa esillä olleen Viimeinen ehtoollinen -näyttelyn näki lähes 60 000 ihmistä.
– Suhteessa Logomon muihin näyttelyihin, on Viimeinen ehtoollinen ollut ylivertaisen suosittu, sanoo Rantala.
Seurakunnilla on ollut paljon omaa tuotantoa kulttuurivuositapahtumiin. Sen lisäksi tapahtumia on toteutettu yhdessä kulttuuripääkaupunkisäätiön ja muiden tekijöiden kanssa.
– Olemme tänä vuonna Turussa opetelleet ennakkoluulotonta yhdessä tekemistä. Jos Turun kaupungin taidemuseo tarjoaa yhteistyötä seurakuntien kanssa, se kivi kannattaa kääntää. Taiteilijoissa ja kulttuuri-ihmisten kaartissa on myötämielisiä, jotka haluavat tehdä yhteistyötä. Silloin pitää mennä mukaan, sanoo Rantala.
Kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy jumalanpalveluksissa
Maarian seurakunnan kanttori Heikki Rainio on ollut tekemässä Matteus-passiota Felix Mendelssohnin sovituksena ja C.H. Graunin
Pääsiäisoratoriota kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan. Kulttuurivuosi on näkynyt myös hänen työssään seurakunnassa.
– Suvivirsikirkko keväällä oli mittava tapahtuma ja se sai hyvää palautetta. Tapahtumalle toivottiin jatkoa seuraavanakin vuonna. Muissa Turun kirkoissa ei silloin ollut jumalanpalvelusta, vaan ihmiset kutsuttiin Tuomiokirkontorille. Maarian seurakunnassa meillä on ollut seurakuntamme historiaan liittyviä jumalanpalveluksia, sanoo Rainio.
Kulttuuripääkaupunkivuositapahtumat jatkuvat Turussa vuoden loppuun. Elokuun lopussa esitetään muun muassa Tytti Issakaisen ja Harri Raittiin käsikirjoittamaa historiallista Ihmisen jälki -näytelmää Maarian pappilan pihalla. Dario Fon käsikirjoittamaa Mysterio Buffoa esitetään vielä syyskuussa. Monologinäytelmiä esittää Turun Martinseurakunnan kirkkoherra Tuomo Norvasuo. Pyhäinpäiväksi on suunnitteilla tapahtuma, joka on vastaisku Suomeen rantautuneille halloween -tavoille.
Kanttori Heikki Rainion mielestä kulttuurilla on annettavaa jumalanpalveluselämälle.
– Jumalanpalveluksessa on draaman ainesta ja kulttuuri tarjoaa monia mahdollisuuksia sen esiin nostamiseen. Jumalanpalveluksissa käy monenlaista väkeä. Voi olla niitä, jotka etsivät kirkkoa ja sen sanomaa. Heille pitää olla kieli, jota he ymmärtävät. Siihen kulttuurilla kaikkine eri muotoineen on varsin paljon annettavaa, sanoo Rainio.
Lue myös Kirkkoherra esittää ilveilijää
.