Seurakunta siviilipalveluspaikkana – kaikki hyötyvät

Kanadansuomalainen Seppo Kimbley suorittaa siviilipalvelustaan Lauttasaaren seurakunnassa. Voisiko sinun seurakuntasi tarjota sivarille palveluspaikan ja rohkaista nuoria kirkon töihin?

Noin sata suomalaista nuorta miestä suorittaa vuosittain siviilipalveluksensa evankelisluterilaisen kirkon, ortodoksikirkon, vapaakirkkojen, helluntaikirkkojen tai hengellisten järjestöjen palveluksessa. Sivareita on palvellut myös ainakin Espoon tuomiokapitulissa.

Kaikkiaan suomalaismiehistä noin seitsemän prosenttia eli 2400 henkeä hakeutuu vuosittain siviilipalvelukseen. Koulutukseen ja palveluspaikkaan heistä päätyy noin 1800 henkeä. Hävikki johtuu opintojen vuoksi myönnetyistä lykkäyksistä, terveyssyistä tai päätymisestä sittenkin varusmiespalvelukseen.

Palveluspaikka tarjoaa työkokemusta ja kannustaa kirkon töihin

Siviilipalvelukseen haluava hankkii itse itselleen palveluspaikan. Aktiivinen seurakuntanuori hakeutuu usein siviilipalvelukseen kotiseurakuntaansa.

– Sivarit ovat siis hyvin motivoituneita työhönsä ja lisäksi he ovat käyneet läpi perusteellisen terveystarkastuksen ennen palvelukseen astumistaan. Näistä syistä palveluksen keskeytyksiä tapahtuu hyvin vähän, sanoo Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen.

Siviilipalveluskeskus kannustaa kirkkoa ja seurakuntia hakeutumaan siviilipalveluspaikoiksi, sillä näin he saavat usein työyhteisöönsä osaavan ja työstään innostuneen jäsenen. Samalla he tarjoavat nuorille tärkeää työkokemusta.

– Siviilipalvelupaikkana toimiessaan seurakunnat myös luovat kirkosta positiivista työnantajakuvaa ja ovat kenties innostamassa nuoria miehiä kirkon töihin.

Toisinaan jo opinnoissaan valmistunut sivari saa palveluksen jälkeen palkkatyön palveluspaikastaan.

– Työnantaja tietää, millaisen ihmisen palkkaa, eikä työntekijää enää tarvitse perehdyttää tehtäviinsä, Reijonen toteaa.

Olennaista molemmin puolin onnistuneessa siviilipalveluksessa on se, että sivari tietää, mitä häneltä palveluspaikassa odotetaan. Siviilipalveluskeskus neuvoo ja auttaa mielellään sekä sivareita että palveluspaikkoja hyvässä työhön perehdyttämisessä.

Lomautettujen tai lakossa olevien työntekijöiden tehtäviin siviilipalvelusmiestä ei luonnollisestikaan voi sijoittaa.

Kymmenen kuukauden työpanos 10 000 eurolla

Siviilipalveluspaikka saa siviilipalveluksen suorittajan 10,5 kuukaudeksi hommiin maksamalla hänelle päivärahan ja ruokakulut sekä järjestämällä hänelle majoituksen ja terveydenhuollon.

Päivärahoista syntyy palveluspaikalle kuluja palvelusjakson aikana noin 2500 euroa. Palveluspaikka voi tarjota velvolliselle ruuat tai huolehtia ruokailusta maksamalla koko- tai osittaista ruokarahaa, jolloin kustannukset ovat noin 4000 €.

– Suurin vaihtelu kuluihin tulee majoituksesta. Keskimäärin voisi kuitenkin sanoa, että sivarista aiheutuvat kulut ovat siviilipalveluspaikan tarjoajalle vajaa tuhat euroa kuukaudessa, Reijonen kertoo.

Palveluspaikka voi esittää toiveita siitä, milloin sivari aloittaa työnsä. 28 vuorokautta kestäviä koulutuksia aloitetaan Siviilipalveluskeskuksessa joka kuukausi ja koulutuksen aloitusajankohdassa voidaan joustaa palveluspaikan toiveiden mukaisesti.

Palveluspaikka voi myös määritellä, millaisiin työtehtäviin se siviilipalvelusvelvollista hakee. Tehtävien tulisi kuitenkin olla yhteiskunnallisesti tärkeitä ja merkityksellisiä.

– Seurakunnat käyttävät sivareita paljon hautausmaatyöntekijöinä, nuorisotyössä, diakoniatyössä ja kiinteistöhuollossa, Reijonen sanoo.

Lauttasaaren seurakunnassa hyviä kokemuksia jo vuodesta 1996

Lauttasaaren seurakunnassa palveluksensa on ehtinyt suorittaa jo 45 sivaria. Seurakunta on toiminut palveluspaikkana vuodesta 1996 alkaen. Kokemukset ovat olleet enimmäkseen hyvin myönteisiä.

– Olemme vaativan palveluspaikan maineessa, mutta vastineeksi tarjoamme sivareille täysivaltaisen jäsenyyden työyhteisössä. Tyylistämme on tykätty ja puskaradio toimii. Meille on aina paljon hakijoita, kun ilmoitamme avoimesta siviilipalveluspaikasta, kertoo Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki.

– Mielestäni siviilipalveluspaikan tarjoaminen nuorille miehille on osa seurakunnan hyvää nuorisotyötä, hän jatkaa.

”Armeija on riittävän vahva ilman minuakin”

Kanadansuomalainen Seppo Kimbley suorittaa parhaillaan siviilipalvelustaan Lauttasaaren seurakunnassa. Hän tuli Suomeen opiskelemaan Metropolia Ammattikorkeakouluun ja päätti suorittaa samalla reissulla siviilipalveluksen.

– Ajattelin, että armeija on riittävän vahva ilman minuakin. Siviilipalvelusmiehenä koen olevani enemmän hyödyksi yhteiskunnalle. Sivarina pääsen myös kehittämään ihmissuhdetaitojani ja oppimaan suomenkieltä, Kimbley sanoo.

Hänen tehtäviinsä seurakunnassa kuuluu esimerkiksi asiakaspalvelua uudessa Kirkkokahvilassa. Lisäksi hän toimii ohjaajana lapsi- ja nuorisotyössä.

– Leikin kerholaisten kanssa ja tarjoilen heille välipalaa.

Lauttasaaren seurakunta oli yksi niistä harvoista siviilipalveluspaikoista, jotka pitivät Kimbleytä sopivana sivarina siitä huolimatta, että hän puhui palvelukseen astuessaan lähinnä vain englantia.

Palveluspaikaksi haluava saa päätöksen jopa viikossa

Palveluspaikaksi haluavan seurakunnan tai järjestön pitää tehdä hakemus siviilipalveluskeskukseen. Lisätietoa ja mallihakemus löytyy täältä. Tällä hetkellä siviilipalveluspaikaksi rekisteröityneitä seurakuntia ja seurakuntayhtymiä on noin 150.

– Hakemusten käsittelyaika on nopea. Noin viikossa saa päätöksen ja ohjeet, kuinka siviilipalveluspaikkana toimitaan, Mikko Reijonen kertoo.

– Kun palveluspaikat sitten hakevat velvollisia palvelukseen, ne noudattavat normaalia rekrytointia eli haastattelevat ja valitsevat itselleen soveliaan velvollisen palvelukseen.

Merimieskirkko tarjoaa kansainvälisen palveluspaikan

Merimieskirkko on tarjonnut palveluspaikkoja sivareille viitisen vuotta. Turun, Vuosaaren ja Kemin satamissa satamakuraattoreina työskennelleet sivarit ovat usein jääneet palveluksen jälkeen vapaaehtoistyöhön Merimieskirkkoon tai saaneet palkallista kesätyötäkin.

– Homma alkoi siitä, että yhden työntekijämme lapsi tarvitsi siviilipalveluspaikkaa. Nyt meillä on ollut palveluksessa jo reilut kymmenen miestä, kertoo Merimieskirkon merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio.

Sivarit käyvät laivoissa kuuntelemassa merimiesten kuulumisia ja pitävät iltaisin Merimieskirkolla auki kioskia.

– Epäsäännölliset työaikamme ovat karsineet hakijoita. Mutta ne, jotka ovat heittäytyneet avoimesti tähän eksoottiseen maailmaan, ovat olleet tyytyväisiä.

– Kun nuorten miesten kanssa touhutaan, niin ainahan tulee jotakin säätöä. Hyvin ollaan kuitenkin puhumalla selvitty kaikesta ja olemme palveluspaikkana plussan puolella, Laasio toteaa.

Kuvat: Matti Karppinen. Kuvakarusellissä esiintyvät Lauttasaaren seurakunnassa tällä hetkellä palvelustaan suorittavat sivarit Henri Stenberg, Tuomas Miettinen ja Seppo Kimbley.

Edellinen artikkeliVirolaisten enemmistö pitää muinaisuskontoa maan oikeana uskontona
Seuraava artikkeli”Missä sana ei enää tavoita, musiikki tavoittaa”

Ei näytettäviä viestejä