Turussa koolla oleva kirkolliskokous keskusteli myös torstaina vilkkaasti Kirkon tulevaisuuskomitean tuoreesta mietinnöstä.
Aiheesta oli käyty keskustelua myös tiistaina ja keskiviikkona.
Koko mietintöä koskeva lähetekeskustelu on tulevaisuuskomitean puheenjohtajana toimineen Antti Savelan mukaan ollut asiallista ja rohkaisevaa.
– Olen kuunnellut erilaisia kommentteja herkällä korvalla. Itselläni on aika positiivinen vire kuullun perusteella. Vaikuttaa siltä, että salissa edustajat ymmärtävät laajasti sen, mihin suuntaan kirkkoa ja sen organisaatiota täytyy kehittää. On ilmeinen ymmärrys siitä, että jotakin on saatava aikaan, Savela sanoo.
Joillekin edustajille jotkut tietyt kohdat laajassa mietinnössä ovat ymmärrettävästi erityisen läheisiä, ja siksi nämä aiheet ovat Savelan mukaan jossain määrin keskustelussa korostuneet.
Tällaisia mietinnössä käsiteltyjä asioita ovat Savelan mukaan olleet esimerkiksi määräenemmistösäädöksien muuttaminen ja henkilöseurakuntien perustaminen.
Henkilöseurakuntia on vuosien mittaan ehdotettu silloin tällöin edustaja-aloitteissa. Savela toteaa, että niiden viitekehys on kuitenkin ollut aikaisemmin sellainen, että aloitteet eivät ole edenneet isosta salista.
– Tällä kertaa on haluttu keskustella eri lähtökohdista, mahdollisten henkilöseurakuntien eduista ja haitoista. On ollut hyvä, että puheenvuoroissa on tuotu esiin molempia näkökohtia.
Toinen lähetekeskustelussa korostunut asia ovat Savelan mukaan olleet kirkolliskokouksen määräenemmistösäädökset.
Joidenkin edustajien mielestä kirkkolain ja -järjestyksen muuttamiseksi vaadittava 3/4:n määräenemmistö on tarpeettoman suuri ja se hankaloittaa uudistuksien tekemistä. Toisten mielestä nykyisin vaadittu määräenemmistö nimenomaan suojelee esimerkiksi kirkon oppia ja varjelee, että sitä koskevia tai muita suuria muutoksia ei voitaisi tehdä ilman mahdollisimman laajaa yhteisymmärrystä.
Savela toivoo kaikkien ymmärtävän, että tulevaisuuskomitean mietinnön sisältämät ehdotuksetkin on vietävä läpi määräenemmistösäädökset huomioon ottaen.
– Mietintöä on käsiteltävä tässä olemassa olevassa maailmassa. On myös sanottava, että ylipäätään kirkossa ei nyt ole sellaista luottamuksen ilmapiiriä, että määräenemmistösäädöksiä voitaisiin muuttaa. Ja määräenemmistösäädöksien muuttaminenkin vaatii kirkolliskokouksen määräenemmistön, Savela toteaa.
Savela kiittelee edustajia, jotka ovat ilmeisen hyvin perehtyneet mietintöön.
– Laajaa mietintöä on myös osattu lukea kokonaisuutena kompastumatta yksityiskohtiin, Antti Savela toteaa.
Monissa kirkoissa määräenemmistö on 2/3
Myös tulevaisuuskomitean sihteeri Juha Meriläinen arvioi kirkolliskokouksen keskustelun mietinnöstä yleissävyltään hyvin positiiviseksi.
– Mietinnöstä mahdollisesti esille nousevat todella isot kysymykset eivät kuitenkaan välttämättä nouse esille vielä tässä kirkolliskokouksessa.
Meriläisenkin mielestä keskusteluissa nousi esille kaksi asiaa ylitse muiden: määräenemmistösäädökset ja henkilöseurakunnat.
– Nämä ovat olleet niitä keskustelun vanhoja kipupisteitä, jotka nousevat muutenkin aika ajoin esille.
Mietinnössä selvitettiin toisten kirkkojen määräenemmistösäädöksiä. Meriläisen mukaan Suomessa kirkon lainsäädäntötyössä on harvinaisen vahva määräenemmistö.
– Monissa muissa kirkoissa määräenemmistö on ”vain” 2/3, kuten tietysti myös Suomen eduskunnassakin.
Meriläisen mukaan määräenemmistösäädöksiä suojellessaan jotkut edustajat ovat pelänneet, että enemmistön pienentäminen avaisi portit kirkon opin muuttamiselle.
– Mutta komitean mietinnössä nimenomaan ei esitetä sellaista, Meriläinen tähdentää.
Mitä henkilöseurakuntiin tulee, Meriläinen toteaa mietinnön aloitteen olevan erilainen kuin samasta asiasta kirkolliskokouksessa aikaisemmin tehdyt edustaja-aloitteet.
– Nyt on tavoiteltu esimerkiksi sitä, että seurakuntayhtymissä voisi olla esimerkiksi maahanmuuttajien jumalanpalvelusyhteisöjä, jotka yhtymän ja hiippakunnan luvalla integroitaisiin osaksi luterilaista kirkkoa.
Lisäksi uudentyyppiset henkilöseurakunnat voisivat palvella ihmisryhmiä, jotka toivovat erilaista liturgiaa tai muuten perinteisestä jumalanpalveluksesta eroavaa toimintaa.
– Jos henkilöseurakunnat syntyisivät tällaisilla periaatteilla ja kirkon organisaation säännöillä, ei olisi pelkoa siitä, että niistä tulisi samanmielisten yhteisöjä, Juha Meriläinen sanoo.
Komitean puheenjohtaja oli kirkolliskokouksen lakivaliokunnan puheenjohtaja, laamanni Antti Savela. Jäsenet olivat pääsihteeri Tuija Brax, kehitysjohtaja Jussi-Pekka Erkkola, tulevaisuustutkija Ilkka Halava, toimitusjohtaja Paula Kirjavainen, piispa Tapio Luoma, toimittaja Reetta Meriläinen, hiippakuntadekaani Juha Muilu, kirkkoherra Aulikki Mäkinen ja rovasti Eivor Pitkänen. Vakinaisina asiantuntijoina toimivat professorit Risto Saarinen ja Veli-Pekka Viljanen. Sihteeri oli pastori, tutkija Juha Meriläinen.
Kuva: Jussi Rytkönen. Kuvassa tulevaisuuskomitean puheenjohtaja Antti Savela ja sihteeri Juha Meriläinen.
Lue myös:
Komitea: Edessä kansankirkon viimeiset päivät?
Komitea: Piispat ja kirkkoherrat voitaisiin palkata pätkätöihin
Kirkon tulevaisuuskomitea: Kirkko ei ole kriisissä, mutta sen on muututtava