Länsieurooppalaisilla protestanteilla ja katolilaisilla on keskenään enemmän yhteisiä kuin erottavia asioita, arvioivat molempien ryhmien edustajat yhdysvaltalaisen tutkimuskeskuksen Pew Research Centerin kyselyssä.
Selvityksen mukaan enemmistö molemmista ryhmistä ajatteli, että taivaaseen pääsemiseksi vaaditaan sekä uskoa että hyviä tekoja. Harvempi kyselyyn vastannut oli sitä mieltä, että pelkkä usko riittää pelastukseen. Tutkimuskeskus arvioi, että tässä mielessä vastaukset edustivat enemmän katolista kuin luterilaista käsitystä pelastuksesta.
Monissa maissa vastaajien huomattava vähemmistö painotti, että ryhmillä on enemmän uskonnollisesti erottavia asioita kuin yhteisiä tekijöitä. Jos vastaaja oli harras protestantti tai katolilainen, hän ajatteli todennäköisemmin pelastuksesta niin kuin hänen kirkossaan opetetaan.
Kyselyn mukaan monet protestanteista pitivät itseään tietynlaisina protestantteina, kuten luterilaisina, ennemmin kuin yleisesti protestantteina.
Länsieurooppalaiset protestantit ja katolilaiset harjoittavat uskoaan suhteellisen vähän. Keskimäärin 12 prosenttia katolilaisista ja 14 prosenttia protestanteista rukoilee päivittäin. Vastaavasti 13 prosenttia katolilaisista ja 12 prosenttia protestanteista kertoi uskonnon olevan tärkeä osa elämäänsä.
Pew’n kysely kattoi 15 länsieurooppalaista maata, ja siihen osallistui 24 599 aikuista. Kysely tehtiin puhelimitse. Kyselyn maista ainoastaan Alankomaissa suurin ryhmä olivat uskonnollisesti sitoutumattomat (48 prosenttia). Tutkimuskeskus kuitenkin huomauttaa, että koko Länsi-Eurooppa on edelleen sekularisoitumassa.
Huomattava poikkeus vastaajien joukossa olivat hollantilaiset protestantit. Heistä 51 prosenttia kertoi uskonnon olevan tärkeä osa elämäänsä. 58 prosenttia kertoi rukoilevansa päivittäin ja 43 prosenttia sanoi käyvänsä kirkossa viikoittain. Osuus oli suurempi kuin muissa kyselyyn osallistuneissa maissa.
Kuva: Minerva Seppälä