Professori Simo Heininen ja suurlähettiläs René Nyberg palkittiin kirkon työn edistäjinä

Arkkipiispa Tapio Luoma on jakanut kirkon kunniamerkit professori Simo Heiniselle ja suurlähettiläs René Nybergille tunnustuksena heidän pitkäjänteisestä työstään ja panoksestaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hyväksi.

Arkkipiispa luovutti kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heiniselle (synt. 1943) Mikael Agricolan ristin ja suurlähettiläs René Nybergille (synt. 1946) Pyhän Henrikin ristin.

Kunniamerkkiperusteluissa todetaan, että Mikael Agricolasta tämän päivän ihmiselle piirtyvä kuva on professori Heinisen keskiajasta uuteen aikaan ulottuvan tutkimustyön tulosta:

”Heininen on tullut tunnetuksi selkeästä ja iskevästä ilmaisustaan, jolle lakoninen huumori ei ole vieras. Heininen ei lankea tutkimusjargoniin eikä tarpeettomilla vierasperäisillä ilmaisuilla keikarointiin, vaan ilmaisee ajatuksensa selkeästi ja muidenkin kuin spesialistien hyödynnettävissä olevalla tavalla. Tässäkin suhteessa hän liittyy suomen kielen käyttömahdollisuudet osoittaneeseen Mikael Agricolaan.”

Merkittävän kansainvälisen uran tehneen suurlähettiläs René Nybergin ansioita kuvattiin muun muassa seuraavasti:

”Nyberg on vuosikymmenien kuluessa antanut laajan kansainvälisen osaamisensa monipuolisesti kirkkomme käyttöön. Hän oli kirkkomme kansainvälisistä suhteista päättävän kirkon ulkoasiain neuvoston jäsen. Hänen osaamisensa on ollut erityisen merkittävää kirkkomme Venäjä-suhteiden kannalta jo 1970-luvulta lähtien, kun oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa käynnistyivät. Kirjassaan Patriarkkoja ja oligarkkeja (2019) hän dokumentoi ja analysoi ansiokkaalla tavalla Venäjän ortodoksisen kirkon toimintaa poliittisten muutosten keskellä sekä sitä, mitä merkityksiä kirkkojen välisellä dialogilla on ollut eri aikoina.”

Mikael Agricolan risti ja Pyhän Henrikin ristejä on myönnetty vuodesta 2007 lähtien.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliTuoreen elämäkerran mukaan Olavi Rimpiläinen ei ollutkaan julkisuudesta tuttu jyrkkä sovinisti, vaan leppoisan sydämellinen humoristi
Seuraava artikkeliKolumni: Aikalaisten möläytykset kirkon tosi-tv:ssä hämmensivät

Ei näytettäviä viestejä