Johanna Vuolasto Kouvolasta on tutkinut historian hämärään painuneita vuosisatoja vanhoja pietismin salaviestejä, embleemejä.
Embleemejä käytettiin yleisesti 1500-luvulta alkaen ja niiden kulta-aika oli 1600-luvulla. Embleemi-sana tarkoittaa mosaiikkia, koska sen viesti on mosaiikkimainen. Siihen sisältyi kolme osaa: kuva, otsikko ja lyhyt teksti. Salaisen yhdistelmän osasi tulkita vain samaan sisäpiiriin kuulunut henkilö.
Vuolasto väittelee aiheesta viikkoa ennen juhannusta. Väitöskirjaan sisältyy satakunta pietismin embleemiä. Symboleilla on yhä väkevää kerrottavaa nykyajalle.
– Niistä jokainen olisi oman saarnansa aihe papeille. Embleemien viesti keskittyi tulkitsemaan sydämen rakkautta Jeesusta kohtaan, hän sanoo.
Vuolaston mukaan aihe on tärkeä, koska alkuvaiheen protestin jälkeen pietismi oli pohjana kirkon herätysliikkeille. Pietismi uudisti kirkkoa ja virsilaulua. Se suosi kuvia, soittimia ja tunteiden ilmaisua, joista aikanaan väiteltiin kiivaasti.
– Pietismin embleemien keskeinen lähde on saksalaisteologin Johann Arndtin (kuvassa) tuotanto, josta merkittävin on Suomessakin pari sataa vuotta kodeissa luettu teos Totisesta kristillisyydestä.
– Arndt kirjoitti verbaalisen protestanttisen kuvaopin, joka puolusti kuvien asemaa Jumalan ilmoituksen lähteenä. Hänelle sydän on sielun, uskon tai ja palavan Jeesus-rakkauden vertauskuva. Siksi sydän-embleemit otettiin halukkaasti käyttöön. Pietismin isä Philipp Jakob Spener oli puolestaan ensimmäisen embleemein kuvitetun kirjan taustavaikuttaja, Vuolasto toteaa.
Siivekkäät sydämet ja muut pietismin kuvat ovat siirtyneet koruiksi tai tatuoinneiksi, vaikka niiden viestejä ei enää osata lukea. Dan Brownin mystinen salaliittoteos Dan Vinci -koodi lisäksi kiinnostusta symboleja kohtaan.
– Nykyään vallitsee kuvatulva, jonka keskellä ihmiset eivät jaksa pohtia symbolien sisältöjä, ellei niitä selitetä. Nykyään embleemit ovat kutistuneet kuviksi, joista on muodostunut logoja. Oikea embleemi sisältää kuitenkin aina myös tekstiä.
– Tatuoijat tekevät nykyään omia embleemejään, kun he ottavat vanhaan kuvaan jonkin omaan elämäänsä liittyvän tekstin. Samaan tapaan embleemit ovat aina syntyneet.
Tunnetuimmat Suomessa jäljellä olevat embleemit sijaitsevat Sarvilahden kartanon 1600-luvulla rakennetun linnan katossa Pernajassa. Kartano kuuluu nykyään Svenska Kulturfondenin omistukseen. Vanhojen hartaus- ja virsikirjojen kansisivuilla voi yhä nähdä pietismin embleemejä.
Vuolasto on tutkinut aikaisemmin ikonografiaa.
Johanna Vuolaston humanistisen tiedekunnan taidehistorian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 17.6. klo 12 Helsingin yliopistossa. Aiheena on Pietismin kuva – ikkuna yksityiseen hengellisyyteen: Johann Arndtin opetukset pietistisen embleemin perustana.
Johann Arndtin teologiasta on väitellyt myös Tampereen piispa Matti Repo.