Ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa mukana olleiden perussuomalaisten menestys jäi seurakuntavaaleissa vaatimattomaksi. Tulos ei kuitenkaan ole puolueelle pettymys, sanoo perussuomalaisten projektijohtaja Ossi Sandvik. Hänen mukaansa puolueen varsinainen panostus vaaleihin oli lähinnä kannustamista puoluetunnusten käyttämiseen.
Sandvik muistuttaa, että seurakuntavaaleja pidetään yleisesti melko epäpoliittisina vaaleina puoluepolitiikan näkökulmasta. Noin kolmasosa valituista valtuutetuista tuli puoluetunnuksia käyttäneiltä listoilta. Heistä perussuomalaisia oli noin 2,5 prosenttia. Suurin ryhmä oli keskusta (44,8 %) ja seuraavat kokoomus (25,5 %) ja sosialidemokraatit (23,6 %).
Sandvik sanoo olevansa tulokseen tyytyväinen. Hän muistuttaa useiden perussuomalaisten aktiivienkin olleen ehdolla puoluepoliittisesti sitoutumattomilta listoilta. Koska puolue ei ole ollut aikaisemmin omilla tunnuksillaan mukana, varsinkin aikaisemmin mukana olleille kynnys perustaa uusia listoja oli korkea.
Myös perussuomalaisten nuoren puheenjohtaja Simon Elo pitää tulosta hyvänä ensimmäistä kertaa tunnuksin mukana olleille listoille. Esimerkiksi pitkään mukana olleet vihreiden listat keräsivät saman verran paikkoja ja vasemmistoliitto vain yhden prosentin.
– Pitää muistaa, että perussuomalaisten vaalimenestykseen eduskuntavaaleissakin tarvittiin monet vaalit, Elo sanoo.
Hän itse osallistui seurakuntavaaleihin Espoossa Yhteisellä matkalla -listalla. Hänen mielestään puoleenkin näkökulmasta on oleellisinta olla mukana listasta riippumatta
– Oleellista on, että listan arvot vastaavat perussuomalaisten arvoja, Elo sanoo. Hänen kotiseurakunnassaan oli myös perussuomalaisten lista, jolta pääsi läpi yksi ehdokas.
Sandvikilla ei ole toistaiseksi varmaa tietoa siitä, kuinka monta perussuomalaisten listaa vaaleihin osallistui. Kirkon tiedotuskeskuksen tietojen mukaan listoja olisi ollut noin 120. Luku on saatu muun muassa tutkimalla listojen nimiä ja esittelyjä.
Suurin osa puolueen listoista oli nimetty peruskristillisiksi, peruskirkollisiksi, perusseurakuntalaisiksi tai suoraan perussuomalaisten listaksi. Vaaleissa oli mukana myös esimerkiksi kristillisten perusarvojen puolesta -lista, joka Tiedostuskeskuksen tietojen mukaan keräsi lähinnä vanhoillislestadiolaisen liikkeen edustajia.