Pääkirjoitus: Onko kirkkorakennuksen elinkaari nykyään todellakin 50–70 vuotta?

Ylivieskan kirkko paloi lankalauantaina 2016. Paikkakunnalla nousi vahva tahto rakentaa tilalle uusi kirkko. Suunnitelmat saatiin valmiiksi, mutta viime viikolla ylivieskalaiset saivat kylmän suihkun kirkkohallituksesta. Virastokollegio päätti, että suunnitellussa muodossa se ei puolla kirkkohanketta, vaan hanke pitäisi valmistella uudelleen. Kotimaa24:n uutisen päätöksestä voi lukea täältä.

Normaalisti kirkon rakentamisesta päättää kirkkohallituksen täysistunto, mutta nyt se valtuutti kiireellisyyssyistä asian kirkkohallituksen virastokollegiolle.

Tärkein syy punaiselle valolle olivat kirkon rakennuskustannukset, 13,4 miljoonaa euroa. Virastokollegion käsityksen mukaan niistä koituisi tulevina vuosina seurakunnan taloudelliseen kantokykyyn suhteutettuna liian raskas taakka. Uuden kirkon hintalapussa saisi lukea mieluiten alle 10 miljoonaa.

Virastokollegion hämmentäväksi luonnehdittu päätös palaa vielä kirkkohallituksen täysistunnon tarkasteltavaksi elokuussa.

***

Virastokollegion esittelyssä on periaatteellisesti kiinnostava yksityiskohta. Siinä sanotaan, että koska kirkon elinkaareksi Ylivieskassa on ajateltu 200 vuotta, se nostaa kustannuksia verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen, jolloin elinkaareksi on laskettu 50–70 vuotta.

Onko uuden kirkon elinkaari todellakin ajateltavissa tuohon aikahaarukkaan? Ajatus on kaukana kirkkorakentamisen vanhasta lähtökohdasta: Jumalalle vain parasta ja kestävintä.

Toisaalta Suomessakin ollaan tilanteessa, jossa luterilaisissa seurakunnissa kirkoista joudutaan luopumaan sekä hiipuvan käytön että taloudellisten realiteettien vuoksi. Seurakunnilla on ylläpidettävinään sekä kulttuurihistoriallisia ”arvokirkkoja” että vähemmän arvokkaita ”käyttökirkkoja”.

***

Joensuussa Vaara-Karjalan seurakunnan Kiihtelysvaaran kirkko paloi viime vuoden syyskuussa. Myös siellä ollaan rakentamassa uutta tilalle, vaikka asia on monin tavoin vasta lähtökuopissaan.

Kiihtelysvaaran kirkon hanketyöryhmä jatkaa vielä toimintaansa ensi vuoden tammikuulle. Kirkon alustava hinta-arvio asettuu 3–4 miljoonan euron tietämiin. Uudelle kirkolle perustettiin alkuviikosta rakennusrahasto.

***

Ylivieskan ja Kiihtelysvaaran palaneiden kirkkojen tilalle rakennettavat Herran huoneet ovat samanlaisen kriittisen tarkastelun kohteina kuin kirkot kautta historian. Mistä rahat?

Kirkon rakentamista rahoitetaan kolmella tavalla. Ensinnäkin seurakunnan omalla osuudella, joka on kaiken lähtökohta. Tämän päälle tulee kokonaiskirkolta saatava avustus sekä mahdollisilla keräyksillä saatu tuki – mutta pelkästään niiden avulla kirkkoa ei rakenneta.

Hyvästä suunnittelusta ja tarkasta taloudenpidosta huolimatta: olisiko pahitteeksi, jos kirkkohankkeissa olisi mukana myös hitunen uskoa ja ripaus hullunrohkeutta?

Pääkirjoitus on julkaistu 13. kesäkuuta ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

Kuva: Olli Seppälä. Risti Ylivieskan kirkon raunioilla.

Lue myös:

Ylivieskan uuden kirkon rakentaminen sai yllätyskäänteen – kirkkohallituksen mielestä hanke on liian kallis

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliVantaan seurakunnat irtisanovat sopimuksensa Palvelevasta puhelimesta – Espoo irtautui jo viime vuoden lopulla
Seuraava artikkeliMysteerikuva: Kuka pyytää puheenvuoroa? – Katso myös edellisen kuvan ratkaisu

Ei näytettäviä viestejä