Koronarokotusten vapaaehtoisuus kuuluu suomalaiseen todellisuuteen. Voi valita, ottaako vastaan ilmaiset rokotukset vai jättääkö ottamatta.
Hoitohenkilökunnan kohdalla tämä vapaus on rajoitetumpaa, kuten se on muidenkin rokotteiden suhteen.
Lisäksi Suomessa jokainen koronaan sairastunut saa samanhintaista huipputason hoitoa riippumatta siitä, onko rokotettu vai ei. Näin sen pitääkin olla. Muuten pitäisi arvioida uudelleen hoidon hinta ja maksaja kaikista niistä sairauksista, joihin on voinut vaikuttaa henkilökohtaisilla valinnoillaan. Se olisi kestämätön tie.
***
Kun Suomessa vapaaehtoisuus määrittää rokotteisiin liittyvät jakolinjat, köyhimmissä maissa ne määräytyvät kokonaan toisin. Kuuluuko kansalainen siihen pieneen vähemmistöön, joka voi ostaa itselleen rokotteen, vai siihen enemmistöön, jolle ei riitä rokotteita. Mitä köyhempi maa, sitä todennäköisemmin kuuluu rokottamattomaan enemmistöön.
Viime vuonna tuotetuista 10 miljardista koronarokotteesta alle prosentti päätyi matalan tulotason maihin. Näin jäätiin kauas G7-maiden asettamasta tavoitteesta. Siitä, että köyhimpiin maihin olisi saatu miljardi rokotetta viime vuoden loppuun mennessä.
Koska rokotteet päätyvät pääasiassa vain niihin valtioihin, joilla on varaa maksaa eniten, korona on tuottanut joillekin lääkefirmoille miljardien eurojen tuotto-odotuksia.
***
Koronarokotteiden tasaisempi jakaminen olisi yksi konkreettinen tapa muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi.
Kyse ei olisi pelkästään eettisesti oikeasta suunnasta, vaan samalla koko ihmiskuntaa koskevan uhan pienentämisestä.
Se, että köyhimmissä valtioissa enemmistö väestöstä ei ole vieläkään saanut edes ensimmäistä rokotetta, voi pahimmillaan kostautua vauraimmille valtioille. Maailma on lopulta yhtä ja samaa suurta kylää.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 18.2.2022 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Pääkirjoitus: Köyhimmissä maissa koronarokotteiden jakolinjat eivät perustu valinnanvapauteen