Oulun Majakkaillat ovat vapaaehtoistyön voimannäyte – ”Jumala on siunannut toimintaamme”

Viitisen vuotta sitten Karjasillan seurakunnassa alkoivat Majakkaillat vapaaehtoisten ideoimina ja järjestäminä. Kun kirkkoherra luotti ja antoi vapaat kädet, syntyi hyvää jälkeä. Ihmisten arkeen on tuotu jo lukemattomat kerrat valoa, yhteisöllisyyttä ja sielunravintoa.

Jutustelua, rukousta, Raamattua, musiikkia ja iltapalaa

Keskellä sinisiin katettua iltapalapöytää on majakka. Vielä hämyisessä huoneessa se säteilee valoa. Niin on symbolisesti tarkoituskin, sillä oululaisessa Pyhän Andreaan kirkossa on alkamassa Itsenäisyyspäivän aaton Majakkailta.

Eteisessä jokainen tulija saa lämpimän tervetuloatoivotuksen, ja ovi on auki kirkkosaliin. Sisällä on lapsia, nuoria, työikäisiä ja ikääntyneempiä runsaslukuisesti. Lasse Heikkilän
Suomalainen messu voi alkaa lauluyhtye Soinnun ja soitinryhmän toteuttamana. Laulut vievät syvälle suomalaisuuden ytimeen kertoen Suomen historiasta, kansasta ja luonnosta.

Kun Liisa Vuollo aloittaa illan juontamisen ja kertoo illan kulun, ensikertalaisetkin pääsevät jyvälle, mitä tuleman pitää. Ilta koostuu, kuten yleensäkin musiikkiesityksistä, yhteislaulusta, illan aiheeseen liittyvästä puheesta, raamatunluvusta, rukouksesta ja iltapalasta, jonka jälkeen voi jäädä vielä viettämään iltaa jutustellen.

Erikoista tässä kaikessa on se, että sekä iltojen idea että toteutus on vapaaehtoisten käsissä.

Idea syntyi lenkkeillessä

Kun Liisa Vuollo oli kävelylenkillä vaasalaisen serkkunsa kanssa, tuli puheeksi, minkälaiseen tilaisuuteen olisi mukava mennä. Vaikka kirkon toiminta ja jumalanpalvelus nähtiin tärkeäksi, mikään muu ei kovin kolahtanut.

Keski-ikäiset rouvashenkilöt alkoivat miettiä, millainen toimintamuoto toisi yhteen erilaiset, eri-ikäiset ja eri uskonsuuntia edustavat ihmiset.

– Mielestämme toiminnan järjestäminen ei ole pelkästään seurakunnan työntekijöiden tehtävä. Meillä seurakuntalaisillakin on siinä oma roolimme. Kirkkoherra Juhani Lavanko on suhtautunut positiivisesti ja meillä on ollut tilaa toimia vapaaehtoisina, omina itsenämme Majakka-iltoja järjestäen jo viitisen vuotta

Toimintamuoto löysi hyvin paikkansa seurakunnassa. Sitoutuneita, innostuneita vapaaehtoisia löytyi tusinan verran suunnittelemaan iltojen ohjelmaa, leipomaan, iltapalan tekoon sekä toteuttaman suunniteltua ohjelmaa. Vapaaehtoisten ikäjakauma on 25-vuotiaasta 75-vuotiaaseen, ja kaikille on löytynyt tehtävää.

Kävijäjoukko vaihtelee teeman mukaan

Majakkailta on kerran kuussa, yleensä perjantai-iltaisin.

Seurakunnalta saatu toimintabudjetti on vain 2 000 euroa vuodessa. Majakkailloissa ei kerätä kolehtia, vaan iltapalapöydässä on kori, johon voi vapaaehtoisen tukensa laittaa.

– Meillä on paikallisia puhujia sekä nimekkäitäkin vierailijoita. Kauempaa tuotujen tuleminen maksaa, Liisa Vuollo kertoo.

Vierailijoina on ollut muun muassa Pekka Simojoki, Tommy Hellsten, Ilkka Puhakka ja musiikkiryhmiä.

– Eräänä Pyhäinpäivänä järjestimme illan lapsensa menettäneiden vanhemmille, ja vieraana oli pariskunta, joka jakoi omaa kokemustaan. He puhuivat surusta ja lohdutuksesta. Syntyi mielenkiintoisia keskusteluja, ja ihmiset saivat jakaa tuntemuksiaan.

Illoissa käy teemasta riippuen keskimäärin 50–100 ihmistä. Joskus nimekkään puhujan perässä paikalle on tullut seitsemänsataakin henkeä, ja kokoontumistila on ollut silloin isompi.

Tyypillistä on ollut, että ohjelman jälkeen ihmisillä ei ole kiirettä pois. Iltapalalla istuskellaan kaikessa rauhassa ja tunnelma on lämmin, vaikka osa ihmisistä ei entuudestaan tunne toisiaan. Ja aina on tilaa keskustelulle.

– Jumala on siunannut toimintaamme. Olemme itsekin kokeneet työssämme siunausta, ja teemme työtä hyvällä mielellä, Vuollo sanoo.

Valoa, yhteisöllisyyttä ja sielunravintoa arkeen

Diakoni Päivi Rahja on mukana toiminnassa Karjasillan seurakunnan edustajana.

– Olen mukana suunnittelutiimissä. Olisin kyllä mukana muutenkin ihan vapaaehtoisena, sillä niin mielekkäänä näen tämän toiminnan. Majakkailtojen tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen kohtaamispaikka sekä tuoda valoa osallistujien arkeen. Haluamme luoda yhteisöllisyyttä ja tarjota jokaiselle paikkaa avoimessa olohuoneessamme.

Janica ja Sampo Rahja tulivat iltaan pienen Fanni-tytön kanssa. He olivat mukana ensimmäistä kertaa.

– Musiikkiteos kiinnosti, koska siinä laulaa sisareni. Mukana oli myös muita tuttuja laulajia. Laulut olivat minulle uusia. Aiemmin olen käynyt Rauhan Sanan tilaisuuksissa. Heikkilän Suomalainen messu vei ajatukset edellisten sukupolvien uhrautuvaan työhön, ja siitä tunnen syvää kiitollisuutta, Sampo Rahja kertoo.

Vanhempaa kaartia edustivat Rauno Laitila ja Marjaana Kallio. Laitila on ollut mukana monissa majakkailloissa, Kalliolle kerta on ensimmäinen.

– Olen saanut paljon sielunravintoa ja teemat ovat kiinnostaneet. Erityisesti syksyllä ollut Tommy Hellstenin vierailu oli kiinnostava ja antoisa. Näytti kiinnostavan muitakin, kun osallistujia oli noin 700, Laitila sanoo.

Kallio kertoo viihtyneensä kodikkaassa ilmapiirissä.

Kun ohjelman loputtua päästään kahville ja maistelemaan vapaaehtoisten juhlan kunniaksi leipomia täytekakkuja, iloinen puheensorina täyttää tilan. Täältä ei ole kiire minnekään.

Kuvat: Aulikki Alakangas. Kuvia voi selata valkoisista nuolista.

1. Lauluyhtye Sointu ja soitinryhmä toteuttivat Lasse Heikkilän Suomalaisen messun.

2. Janica, Seppo ja Fanni Rahja olivat mukana Majakkaillassa ensimmäistä kertaa.

3. Harri Pulkkinen sekä Kari ja Liisa Vuollo toivottivat tulijat tervetulleiksi Majakkailtaan.

Edellinen artikkeliSeurakunta valmistautuu jouluun 3: vanhustyöstä vastaava diakoniatyöntekijä ja kirkkoherra kertovat
Seuraava artikkeliTurussa kaksi vaalipaneelia: Arkkipiispa voi olla arvojohtaja, jos rahkeet riittävät

Ei näytettäviä viestejä