Jussi Sohlbergin mielestä kysymys voi olla sekä maku- että tulkinta-asia.
– Johannes Kastajan roolihan on teksteissä ja perinteessä edelläkävijä, herättäjä ja ravistelija, jonka ajatus on ollut saada aikaan kääntymistä ja mielenmuutosta. Tämänkaltaista hahmoa ei välttämättä suoranaisesti perinteiseltä uskonnolliselta taholta löydy, Sohlberg toteaa.
Juhannuspäivä, lauantai 25.6. on kirkollisesti Johannes Kastajan päivä.
Sohlbergin ajatuksensa on, että ylipäänsä ihmiset, jotka jollain tavalla pyrkivät vastavirtaan ja herättämään hämmennystä voisivat olla nykypäivän Johannes Kastajia.
– Jos miettii suomalaista elämänpiiriä, henkilöt ja tahot, jotka pyrkivät pitämään esimerkiksi Itä-Euroopan romanien asemaa esillä ja auttavat meitä näkemään asioita uudella tavalla voisivat olla tällaisia. Ehkä Pentti Linkolassa olisi aikoinaan voinut nähdä tällaisia ”huutavan ääni erämaassa” -piirteitä, Sohlberg miettii.
Uudistukseen kutsuva herättäjä
Historiallista taustaa vasten Johannes Kastaja oli erämaassa elävä askeetti. Tämän kaltaista hahmoa on nykykristillisyydestä haasteellista löytää, vaikka siinä luostari- ja erakkoperinne näkyvätkin.
Sohlberg arvelee, että nyt kun kirkossa on ollut polarisaatiota ja perinteisemmät konservatiivit ja uudistusmieliset liberaalit ovat tarkentaneet linjojaan, saattaisi kummaltakin puolelta löytyä Johannes Kastajan kaltainen herättäjä ja ravistelija – omien piirien toimesta. Voisiko sellainen olla melko tuore Helsingin piispa Irja Askola vai joku aivan toisentyyppinen ääni?
– Näen Johannes Kastajan muun muassa herättäjänä, joka kutsuu ihmisiä uudistukseen. On vaikea sanoa, löytyykö joitakin yksittäisiä kasvoja, jotka vahvasti nousevat esille ja vastaavat noita määreitä, Sohlberg toteaa.
Näkyy harvoin lööppijulkisuudessa
Sohlbergin mielestä nyky-Suomen Johannes Kastajat saattaisivat löytyä esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan liikkeistä, jotka pyrkivät ajamaan oikeudenmukaisuutta ja kohtuullistamista.
– Esimerkiksi Heikki Hurstin tekemä avustustyö ja sen herättämät kysymykset muun muassa siitä, pitäisikö leipäjonot siirtää muualle asuntojen hintoja alentamasta edustavat juuri tätä konkreettista ruohonjuuritason työtä. Se herättää näkemään ympärillä olevan todellisuuden ja sen, että suomessa on paljon ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Hurstin työ on herättelevää ja profeetallista, se sisältää vahvasti ajatuksen ja kutsuu mielenmuutokseen,
Maassamme on Sohlbergin mukaan kaiken kaikkiaan paljon ihmisiä, jotka tekevät arkista karua työtä, jossa kutsutaan ihmisiä elämäntavan arvioimiseen ja mielenmuutokseen.
– Tämä työ toteutuu seurakunnissa, järjestöissä, sosiaalialalla ja näkyy harvoin lööppijulkisuudessa. Se on ihmisten kohtaamista ja kutsumista, jota tapahtuu joka päivä, olipa kysymys Pelastusarmeijasta, seurakunnista, Punaisesta rististä tai lähimmäispalvelun työstä, Sohlberg sanoo.
(Kuva: Johannes Kastaja, Geertgen tot Sint Jans, 1400-luku)