Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Vöyri-Maksamaan kunnassa lapset kokoontuivat ensimmäisen adventtisunnuntain alla koulujumalanpalvelukseen. Tilaisuudessa avustava teologi tuli sanoneeksi, että joulupukkia ei ole olemassa, ja että äiti ja isä ostavat lahjat.
Asiasta uutisoitiin paikallisissa medioissa ja pian se oli uutinen myös Ruotsissa. Nu är julen förstörd! Nyt on joulu pilalla!
– Monet meistä vanhemmista ovat kuohuksissa. Ei ole kirkon asia kertoa, ettei joulupukkia ole. Lasten pitää voida uskoa joulupukkiin, sanoi kolmen lapsen äiti Anna Påfs
Ylen verkkosivulla.
Maksamaan kirkonkylän koulun oppilaiden kerrottiin oireilevan joulupukkipaljastuksen jälkeen. Vanhemmat olivat raivoissaan. Rehtori antoi tilaisuuden jälkeen palautetta avustavalle teologille. Kirkkoherra pahoitteli tapahtunutta.
Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström kommentoi asiaa Kotimaa24:ssä arvelemalla, että teologin tarkoituksena oli kyseenalaistaa joulun liiallinen kaupallistuminen ja liian pitkien toivomuslistojen kirjoittaminen.
– Kirkon tehtävä on pitää esillä joulun varsinainen sanoma toivosta ja valosta, jotka seimen lapsi tuo maailmaan.
Vikströmin mielestä kirkon tehtävä ei ole vaalia tarua joulupukista.
– Tämä ei silti tarkoita, että meidän tulisi alkaa kritisoida tätä perinnettä, yhtä vähän kuin meidän tarvitsee lähteä moittimaan esimerkiksi pääsiäisnoitia tai Halloween-asuja. Lasten on saatava leikkiä tonttuja ja noitia, mutta minusta lapsia tulee myös kunnioittaa sillä tavalla, että heitä ei tahallaan petkuteta uskomaan esimerkiksi joulupukkiin.
Käytännöt vaihtelevat
Mikä on joulupukin ja tonttujen paikka seurakuntien joulunalusajan elämässä? Vastaukset vaihtelevat seurakunnittain, kävi ilmi Kotimaa Pro:n kirkkoherraraadin kyselyssä.
– Tilaisuudesta riippuen joulupukki ja tontut ovat hyvin tervetulleita, sanoo Ilmajoen seurakunnan kirkkoherra Kari Mantere.
Manteren mielestä joulussa on aina kysymys myös tunnelmasta, perinteistä ja odotuksesta.
– Joulun todellinen sanoma Vapahtajasta ei katoa, eikä ole ristiriidassa, vaikka tontutkin välillä hyppelisivät. Parhaita tonttuja ja keijuja olemme me työntekijät ja tietenkin talousjohtajat ja kirkkoherrat joulupukkeina. Suurin lahja on kuitenkin Messiaan syntymä, ja siitä on syytä riemuita.
Samoilla linjoilla on Sodankylän seurakunnan kirkkoherra Hanna Kuusela.
– Jos joulupukki ja tontut kuuluvat johonkin esitykseen vaikkapa lasten joulujuhlassa, ei niille nyt tietenkään ole mitään estettä. Joulun kristillisen ydinsanoman esillä olemista ei muutama tonttu haittaa.
Joulupukkitaru ei haittaa Askolan kirkkoherra Antti Kupiaista. Hän kuitenkin tekee rajan sille, mikä eri tilanteissa on sopivaa.
– Kirkossa ollaan kristillisen sanoman äärellä ja koulun tiloissa omassa juhlassa voidaan tonttuilla.
Sotkamon seurakunnan kirkkoherra Erkki Marin kertoo, että joulun ajan perhetyön tilaisuudet suunnitellaan lasten mielenkiinnon mukaan.
– Jouluaikana tilaisuuksissa on jouluinen tunnelma kaikkine joulun hahmoineen.
Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Roger Rönnberg sanoo Kotimaa Pro:ssa suoraan, että heillä eivät tontut tai joulupukki esiinny.
– Joskus päiväkerhon joulutilaisuuksissa lapset ovat pukeutuneet tonttuvaatteisiin. Vuosien varrella nämä ovat vain jääneet pois ohjelmasta, siihen ei liity mitään kielteistä, painopiste on enemmän joulun ja kirkon sanomassa.
Pääosassa seimi
Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Miika Hämäläisen tiedossa ei ole, että joulupukki vierailisi jossain seurakunnan kerhossa. Hän sanoo, ettei ole ajatellut koko asiaa.
– Joulun tilaisuuksien pääpaino on ollut joulukuvaelmissa, kertomuksissa tai lauluissa, jotka liittyvät evankeliumiin. Valtaosassa tilanteita esiintyy tietäjiä, enkeleitä, paimenia kedolla, Joosef tai Maria.
Myöskään Mäntyharjun seurakunnan adventin ja joulun ajan tilaisuuksissa ei kirkkoherra Ann-Maarit Joenperän mukaan esiinny joulupukkeja tai tonttuja.
– Ainakaan minulle ei ole tullut toivetta tontuista tai joulupukista. Luotan ihmisten ymmärtävän, että seurakunnan tilaisuuksissa on esillä ensisijaisesti seurakunnan oma sanoma. Toisaalta ei ole kiellettyä pitää erilaisissa adventin ja joulunajan tilaisuuksissa tonttulakkia päässä.
Tonttu- ja joulupukkiasia ei Joenperän mielestä ole mustavalkoinen, kunhan pidetään mielessä seurakunnan ydintehtävä.
– Kysymys tontuista seurakunnissa on veikeä, ehkä tarpeetonkin. Minusta sen voi ohittaa varsin keveästi, vastasi Keravan seurakunnan kirkkoherra Ari Autio
Kotimaa Pron kyselyyn tontuista.
– Seurakunnan näkökulmasta ei joulupukki eikä lauma tonttujakaan tee joulua vaan sen teki ja tekee ihmiseksi syntynyt Jumala, seimen lapsi.
Salon kirkkoherra Timo Hukka suhtautuu joulupukkiin ja tonttuihin avoimesti. Salossa seurakunnalla ei ole periaatetta, joka estäisi joulupukin vierailun tilaisuuksissa, paitsi kirkkotilaisuuksissa.
– Kyse on lähinnä tyylitajusta.
Hukka kertoo sen sijaan käyneensä koulujen joulukirkkojen alla keskustelun koulun edustajien kanssa siitä, pitäisikö koko kristillinen osuus jättää pois.
– Keskustelujen jälkeen on toki voitu todeta, että kirkkotilaisuus toteutuu täysin hyväksyttävien kristillisten perinteiden mukaan. Ehkä koulun puolelta on lähinnä pelätty liian raskasta tilaisuutta.
Entäs Lucia?
Lucian päivän (13.12.) vietto on tärkeä juhla adventin aikana, varsinkin päiväkodeissa ja kouluissa, mutta myös seurakunnissa. Luciaa on juhlittu erityisesti ruotsinkielisillä seuduilla, mutta nykyisin myös muualla Suomessa.
Lucianpäivä ei ole virallinen kirkollinen juhlapäivä, mutta sitä vietetään myös kirkoissa.
– Monessa seurakunnassa seudun Lucia-neidon kruunajaiset järjestetään kirkossa, yleensä yhteistyössä seurakunnan ja esimerkiksi Folkhälsanin paikallisyhdistyksen välillä. Kirkko on yleensä täynnä eri-ikäisiä ihmisiä pienistä lapsista aina eläkeläisiin, kertoo Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström.
Lucianpäivän taustalla on legenda Pyhästä Luciasta. Vikström ei pidä mielekkäänä kysymystä, oliko Lucia oikeasti olemassa.
– Perinne tarjoaa mahdollisuuden lapsille ja nuorille eläytyä rooliin valon ja toivon tuojana. Laulujen tekstit, runot ja rukoukset välittävät Lucia-perinteen, adventin ja joulunajan sanomaa.
Vikströmin mielestä Lucianpäivän vietto nykyisessä muodossaan välittää kristinuskolle hyvin keskeistä sanomaa.
– Tehtävämme kristittyinä on Lucian tavoin tuoda valoa ja toivoa pimeydessä ja vaikeuksissa eläville ihmisille.
Luciakulkueseen kuuluvat myös tontut.
Kuva: Olli Seppälä. Tonttuja Lucia-kulkueessa Helsingissä 13.12.2015.