Suomen pitää työskennellä aktiivisesti parantaakseen pienten valtioiden äänen kuulumista kansainvälisillä areenoilla, muistutti keskustan kansanedustaja Olli Rehn Kirkkopäivillä Kouvolassa.
Emerituspiispa Eero Huovisen haastattelema Rehn painotti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa puolueettomuuden linjan järkevyyttä ja osallistumista kansainvälisten yhteisöjen toimintaan.
– Sen varaan ei kuitenkaan voi heittäytyä. On pidettävä hyvät suhteet naapuriin. On mahdollista, että kansainväliset järjestelmät pettävät. Niinhän kävi historiassa myös 1930-luvulla, kun Suomi luotti Kansainliittoon. Suomen politiikka nojasi vahvasti siihen suuntaan ja Pohjoismaiseen yhteistyöhön, Rehn sanoi.
Lopulta Suomi kävi yksin talvisotaa Neuvostoliittoa vastaan. Rehn muistutti myös, että Suomen Venäjän politiikassa on muistettava sekä kansainvälinen että kahdenkeskinen ulottuvuus.
– EU:n yhteisen pakotepolitiikan ulkopuolelle jää iso alue, jolla voidaan rakentaa kahdenkeskistä politiikkaa, Rehn sanoi.
Huovinen huomautti, että Euroopan Unionin talouskomissaarina toiminutta Rehniä on kutsuttu Kreikan sosiaalikatastrofin arkkitehdiksi. Rehn ei kuitenkaan suostunut ottamaan yksin vastuuta euromaiden politiikan aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä.
Hänen mukaansa Kreikka itse aiheutti vahinkoa itselleen ja muille euromaille pyrkiessään euroon vääristeltyjen tilastojen avulla. Oman roolinsa hän näki ennemminkin kriisin holtittoman leviämisen estämisessä.
Valtiopäivämies kinkereillä
Huovinen tenttasi myös Rehnin suhdetta katekismukseen. Hän hauskuutti yleisöä haetuttamalla lavalle sen ja virsikirjan.
Vaikeimpana käskyistä Rehn piti ensimmäistä: Minä olen Herra, sinun Jumalasi.
– Siihen sisältyy vahva aitouden ja rehellisyyden vaatimus, Rehn sanoi.
Huovinen myönsi olevansa ystävänsä kanssa samaa mieltä.
– Se pakottaa miettimään, mikä elämässä on viimekätinen turva, johon luotan. Onko se raha vai valta vai yhteiskunta vai minä itse, Huovinen sanoi.
Isä meidän -rukouksesta Rehn valitsi pyynnön ”anna meille anteeksi meidän syntimme, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet”.
– Siinä on armon ajatus, joka on uskossamme hyvin tärkeä. Siihen liittyy myös se, mitä aikaisemmin sanoin kansallisen vastakkainasettelun välttämisestä, Rehn pohti.
Lempivirrekseen hän nimesi natsi-Saksan vainoissa kuolleen Dietrich Bohnhoefferin sanoittaman virren 600, Hyvyyden voiman.
– Tätä käytiin ahkerasti läpi kun Alpo Rusin vaino oli kaikkein syvimmillään, Rehn muisteli.
Kuva: Matti Karppinen