MOD-koulutus rakentaa suvaitsevaisempaa kirkkoa

Jokaisen pitäisi työstää asenteitaan erilaisuutta ja etnistä moninaisuutta kohtaan, sanoo Kirkkohallituksen maahanmuuttajatyön asioista vastaava Marja-Liisa Laihia. Hän suosittelee tähän työkaluksi MOD-koulutusta, joka sopii kaikille vahtimestareista taloustoimistoon ja papeista perheneuvojiin.

MOD tulee sanoista moninaisuus, oivallus ja dialogi.

– MOD-koulutus on yksi väline edistää kulttuurien välistä kohtaamista, koska sen tarkoituksena on ehkäistä yhteiskunnan kehittymistä syrjivään suuntaan. Koulutus on osa kirkon työntekijöiden monikulttuurisuuskoulutusta ja sitä on järjestetty jo yli 10 vuotta, kirkkohallituksen toiminnallisella osastolla työskentelevä Laihia kertoo.

Koulutus sopii erityisesti täydennyskoulutuksena opettajille ja muille kasvatus- ja nuorisoalan toimijoille. Viime aikoina sitä on käytetty monimuotoisuuden johtamisen tukena.

– Esimerkiksi Helsingin kaupunki on toiminut julkishallinnossa edelläkävijänä ja ottanut MOD-koulutuksen osaksi henkilöstökoulutustaan, Laihia kehuu.

Suomikin tarvitsee antirasistisen kansanliikkeen

MOD-koulutus sai alkunsa Ruotsissa 1980-luvulla Kirkkojen maailmanneuvoston apartheidin vastaisen kampanjan myötä. Ruotsalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen toi mukanaan etnisiä konflikteja ja vähemmistöjen asemasta huolestuneet kristilliset tahot reagoivat tilanteeseen kehittämällä vuorovaikutusmenetelmiä.

Vuonna 2003 koulutuksen aineisto käännettiin ja muokattiin suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin soveltuvaksi.

– Ennakkoluuloisten ja jopa rasististen käsitysten ilmaiseminen on kymmenessä vuodessa muuttunut sosiaalisesti hyväksytymmäksi. Toisaalta on hyvä, että näistä asioista voidaan nyt keskustella avoimemmin. Ihmiset joutuvat valitsemaan puolensa, toteaa pakolais- ja monikulttuurityön suunnittelija Vesa Kukkamaa Suomen Punaisesta Rististä.

SPR on yksi MOD-koulutuksen yhteistyötahoista.

– On tärkeää, että kirkko on vahvasti mukana antirasistisessa toiminnassa ja antaa vahvan tuen myös muille toimijoille. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta Suomeen kehittyisi vahva ja näkyvä antirasistinen kansalaisliike, Kukkamaa ajattelee.

Tunnusta ennakkoluulosi

MOD-menetelmän toimivuus perustuu käytännön toimintaan. Kursseilla tehdään toiminnallisia harjoitteita ja keskustellaan. Se, että kurssilaisia kutsutaan työstämään asioita omakohtaisesti, on saanut jyväskyläläisen Mirja Hytösen osallistumaan MOD-kurssille jo useamman kerran. Kurssit ovat saaneet hänet huomaamaan ennakkoluuloja, joita hän ei aikaisemmin tiedostanut.

Maahanmuuttajatyötä tekevä Hytönen toivoo, että kaikki kirkon työntekijät kävisivät MODin. Hänen mielestään hämmästyttävän monella seurakunnan työntekijällä on ennakkoluuloja ja sterotypioita. Tämä näkyy muun muassa kahvikeskusteluissa, joissa saatetaan leimata joitakin ryhmiä tietynlaisiksi. Hytönen onkin arjen kohtaamisissa käyttänyt MODin harjoituksia.

– Harjoituksista on apua työyhteisöllekin. Keskinäinen kunnioitus, sietokyky ja joustavuus lisääntyvät, Mirja Hytönen kertoo.

Yhteiskunnallisen työn diakoni Sari Peltonen vetää MOD-koulutuksia Tampereella. Hänen mielestään on tärkeää oppia samaistumaan sorretun asemaan.

– Tutustuminen toisen kulttuurin tai uskonnon edustajiin lisää tietoa, kokemusta ja käsitystä siitä, että lopulta ihmisillä on keskenään paljon yhteistä. Kun joutuu vertaamaan valintojaan toisten erilaisiin elämänvalintoihin, pääsee miettimään, miksi jotkut asiat ovat minulle itsestäänselvyyksiä ja toiselle vieraita. Ymmärrys erilaisuutta kohtaan on aina hyödyllistä kaikille ihmisille, Sari Peltonen uskoo.

Lisätiedot: marja-liisa.laihia@evl.fi

Kuva: Jari Kivistö. Kuvassa Jan Edström, Matti Cantell, Aino-Kaarina Mäkisalo ja Gail Gardner osallistuvat MOD-koulutuksen ryhmätyöskentelyyn.

Juttu on julkaistu aiemmin Kirkkomme Lähetys -lehdessä.