Minnamari Helaseppä valittiin Helsingin Herttoniemen kirkkoherraksi – ”Seurakunnat voivat olla eläviä”

Minnamari Helaseppä. Kuva Outi Jaakkola. Herttoniemi, kirkkoherra

Minnamari Helaseppä, 50, on valittu Helsingissä Herttoniemen seurakunnan kirkkoherraksi. Seurakuntaneuvosto teki valinnan 15.6. kokouksessaan. Valinnasta äänestettiin. Minnamari Helaseppä sai 12 ääntä ja Suomen Lähetysseuran palvelupäällikkö Janne Keränen 3 ääntä.

Herttoniemen nykyinen kirkkoherra Markku Rautiainen jää eläkkeelle 1.12.2021.

– Iloisin ja kiitollisin mielin lähden tehtävään, koska Herttoniemi on pitkäaikainen kotiseurakuntani, jossa olen ollut luottamushenkilönä ja pari vuotta työntekijänä, Helaseppä kommentoi Kotimaalle.

Helaseppä on teologian tohtori. Papiksi hänet on vihitty vuonna 2010. Hän toimii Helsingin seurakuntayhtymän Rohkeasti yhdessä -hankkeen projektipäällikkönä ja on sitä ennen ollut Kirkkohallituksessa kansliapäällikön määräaikaisena erityisavustajana ja projektipäällikkönä.

Helaseppä on ollut pappina Herttoniemessä ja Roihuvuoressa ja toiminut myös tutkijana ja tuntiopettajana Helsingin yliopistossa ja Oulun avoimessa yliopistossa.

Helaseppä on Suomen ekumeenisen neuvoston yleiskokousedustaja ja hallituksen jäsen.

Valintaperusteluissaan Herttoniemen seurakuntaneuvosto totesi, että Minnamari Helasepällä on laaja tuntemus kirkon ja Herttoniemen seurakunnan toiminnasta ja haasteista. Hänellä on myös selkeä näky tulevaisuudesta ja talouden tilasta.

Miten tavoittaa alle nelikymppiset?

Helaseppä toteaa, että hänen aiemmat tehtävänsä ovat seurakuntatyön lisäksi liittyneet kirkon tulevaisuushankkeisiin ja toimintaedellytysten turvaamiseen, joten hän pitää tärkeänä sitä, miten seurakunta tavoittaa alle 40-vuotiaat nuoret aikuiset sekä lapset ja nuoret.

– Saadaanko luotua heihin merkityksellinen suhde? Haluaisin avata konkreettisesti niitä mahdollisuuksia, miten seurakuntalaiset ja alueen asukkaat voivat tulla mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan seurakunnan toimintaa ja myös arvioimaan sitä.

Helaseppä huomauttaa, että ajattelu kirkossa on muuttunut paljon siitä, kun hän oli opiskelija 90-luvulla.

– Silloin tuntui siltä, ettei tarvittu seurakuntalaisia. Nyt ymmärretään paremmin, ettei kaikki viisaus ja taito asu kirkon koulutetuissa työntekijöissä. Kirkko olemme me, ja kaikkia tarvitaan sitä yhdessä rakentamaan.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliPsykologi: Kesäloma ei ole mikään pyhä pelastus työssä uupuneelle
Seuraava artikkeliHiippakuntadekaani Terhi Kaira lähtee mukaan Lapuan piispanvaaliin

Ei näytettäviä viestejä