Yhdysvalloissa juhlitaan joka tammikuun kolmatta maanantaita kansalaisoikeustaistelija Martin Luther Kingin päivänä. Baptistikirkon pastorina toimineen Kingin syntymäpäivän (15.1) läheisyyteen sijoitettua muistopäivää vietettiin tällä viikolla. King kuoli salamurhaajan luotiin huhtikuussa vuonna 1968.
Iso huomio päivän tunteiden kuohusta on perinteisesti keskittynyt vanhoilliseen Etelä-Carolinan osavaltioon. Tänä vuonna osavaltion republikaanikuvernööri Nikki Haley nosti juhlapäivän tiimoilla esiin kiistellyn lakialoitteen, jossa edellytetään äänestäjältä kuvallista henkilötodistusta äänestyksen yhteydessä.
Yhdysvalloissa, jossa kuvallinen henkilöllisyystodistus ei ole jokaisesta lompakosta löytyvä perusdokumentti, laki tarkoittaisi käytännössä äänestämisen vaikeutumista köyhien, etupäässä mustan kansanosan keskuudessa. Yhdysvaltojen oikeusministeriö on torjunut aikaisemmin esitetyn lain Etelä-Carolinassa. Yhdysvaltojen vanhin ja vaikutusvaltaisimpana pidetty ihmisoikeusjärjestö NAACP (National Association for the Advancement of Colored People) järjesti maanantain muistopäivänä osavaltion senaatin edustalle mielenilmauksen vastustamaan lakialoitteen jatkokäsittelyä.
Kingin juhlapäivän kestoaihe mielenosoituksille on ollut Etelä-Carolinan senaatin tangossa yhäti liehuva Konfederaation eli etelävaltioiden lippu. NAACP on toistuvasti tuominnut lipun käytön häpeällisenä.
Martin Luther Kingin leski painotti aikoinaan lain astuttua voimaan, että kyseessä ei ole mustien vapaapäivä vaan koko kansakunnan yhdistämiseen tähtäävä juhla. Tästä huolimatta lukuisat republikaanipoliitikot vastustivat Kingin muistoksi vietettävää vapaapäivää. Heidän joukossaan oli muun muassa presidentti Barack Obamalle vuoden 2008 presidentivaaleissa hävinnyt senaattori John McCain.
Presidentti Ronald Reaganin vuonna 1983 allekirjoittama, muistopäivää koskeva laki pantiin toimeen aluksi vain hieman yli puolessa Yhdysvaltojen 50 osavaltioista. Se saatettiin voimaan viimeisenä Etelä-Carolinan osavaltiossa vuonna 2000.