Kouvolalainen Päivi Ainali on palvellut seurakuntaa monissa tehtävissä ja toiminnoissa koko aikuisikänsä. Hän on nyt neljättä kautta Kouvolan seurakunnan luottamushenkilönä ja on ottanut vastaan lisää tehtäviä sitä mukaa, kun niitä on avautunut.
– Haluan toimia sen hyväksi, että kirkko olisi lämminhenkinen kohtaamispaikka, jonne olisi helppo tulla. Toivon, että evankeliumin ääni kaikuisi kirkkaana ja tavoittaisi ihmisten sydämiä. Luottamushenkilönä toimiminen on yksi tapa vaikuttaa siihen, että tämä kokonaisnäky voisi toteutua.
Ainalin luottamushenkilöuran alkaessa Kouvolan seurakunta oli itsenäinen, mutta muodosti vuonna 2009 seurakuntayhtymän neljän muun seurakunnan ja yhden kappeliseurakunnan kanssa.
– Itsenäisessä Kouvolan seurakunnassa olin kirkkovaltuustossa ja lähetystyön johtokunnassa. Yhtymän tulon jälkeen minut valittiin seurakuntaneuvostoon, sitten yhteiseen valtuustoon, henkilöstöpalvelun johtokuntaan ja sairaalasielunhoidon vastuuryhmään. Nyt olen lisäksi ensimmäistä kautta yhteisessä kirkkoneuvostossa.
Yhtymän kokouksissa vastuu on suuri – ”Edustan siellä koko seurakuntaa”
Luottamuselinten kokoukset vaativat erilaista valmistautumista sen mukaan, mitä esityslistalla on.
– Omassa seurakuntaneuvostossa meillä on käytäntö, että kokoonnumme epävirallisesti jo vähän ennen kokouksen alkamista ja katselemme asioita yhdessä etukäteen. Ei tarvitse sitten keskellä kokousta ihmetellä, jos vaikka neuvostosta pitää valita edustaja johonkin elimeen.
Yhteisen kirkkoneuvoston asioistakin neuvotellaan etukäteen yhtymän toisten luottamushenkilöiden kanssa, ja pohditaan, mitä mieltä mistäkin asiasta omassa seurakunnassa ollaan ja minkälainen kanta otetaan.
Vastuuryhmät ovat vapaamuotoisempia, koska niissä harvoin tehdään varsinaisia päätöksiä.
– Minun vastuullani on hoitaa tehtäväni niin hyvin kuin osaan. Vastuu korostuu varsinkin yhtymän puolella, koska edustan siellä koko seurakuntaa. Kun sanon siellä jotain, siihen pitäisi olla tuki seurakunnasta.
Päivi Ainali on saanut seurakuntalaisilta silloin tällöin suoraa palautetta työstään luottamushenkilönä.
– Tärkein palaute on se, että olen saanut vaaleissa ääniä niin, että olen tullut valituksi. Joka kerran hieman enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Seurakuntalaisten mielipiteitä asioista voisi ehkä itse kysellä enemmän, Ainali arvelee. Toisaalta yksittäisen luottamushenkilön ei tarvitse paljon sanoa sellaisiin asioihin, jotka on hyvin valmisteltu ja pohjustettu.
– Tärkeämpää minusta on, miten yhteistyö viranhaltijoiden kanssa toimii kokouksissa, kun asioita käsitellään. Hyvä yhteys on ollutkin, kaikesta on voitu keskustella.
Ammattitaitoaan voi käyttää hyväksi luottamushenkilön työssä
Päivi Ainali on ammatiltaan työterveyspsykologi. Luottamushenkilön tehtävissä omimmilta asioilta tuntuvat henkilöstöön liittyvät asiat, eli kuinka ihmiset toimivat yhdessä ja miten henkilöstöä tuetaan.
– Olen ollut mukana, kun hakijoita on kutsuttu seurakuntaneuvoston haastateltavaksi. Henkilöstöpalvelun johtokunnassa seurataan työilmapiiriä, tehdään henkilöstösuunnitelmia ja suunnitellaan toimenpiteitä henkilöstön kehittämiseksi.
Tutkimusten mukaan monissa seurakunnissa on ilmapiiriongelmia.
– Ehkä siihen liittyy se, että seurakunnan työtä tehdään tunteella ja se on sydämen asia. Toimintaan liittyy paljon odotuksia.
Seurakunnissa toimivat kuitenkin samat lainalaisuudet kuin missä tahansa muussakin työyhteisöissä. Ilmapiiri riippuu Ainalin mielestä ensisijaisesti johtamisen taidosta.
– Johtamiselle on iso haaste, kun pitäisi yhtaikaa olla esimies ja ymmärtää hallinnosta ja henkilöstön johtamisesta ja visioida, ja sitten olla vielä hengellinen johtaja.
Yksityissektorin suoraviivaiseen organisaatioon verrattuna kirkon hallinto on monimutkainen ja byrokraattinen.
– Seurakuntayhtymän yläpuolella on vielä hiippakuntataso ennen kirkon keskushallintoa. Kirkolliskokouksessakin uudistuksia saadaan aikaan todella hitaasti. Kirkkohallinnossa olisi ehdottomasti keventämisen varaa.
”Yhteiselo ei ole ihan helppoa”
Kouvolan kaupunki muodostettiin vuonna 2009 kuudesta kunnasta. Päätös oli vaikea, vaikka kaikki näkivät, että se oli ainoa keino päästä eteenpäin.
– Se on pitkään vaikuttanut täällä yleiseen ilmapiiriin, eikä yhteiselo ole ihan helppoa. Se on heijastunut myös seurakuntayhtymän puolelle niin, että jokainen pitää omistaan kiinni, Ainali sanoo.
– Luottamuselimissä keskustelu on kuitenkin ihan asiallista. On pyritty yhteiseen näkemykseen ja takaamaan kaikille tasapuoliset toimintaedellytykset, mutta ihan yksinkertaista se ei ole ollut. Paljon tarvitaan viisautta ja ymmärrystä.
Kiinteistöjen suhteen on jouduttu tekemään paljon kipeitä päätöksiä. Yhtymällä ei ole varaa hoitaa kuuden seurakunnan kaikkia kiinteistöjä.
– Rakennukset on koettu tärkeiksi ja rakkaiksi, koska niihin liittyy niin paljon tunteita ja ihmisten historiaa. Niitä on talkoilla rakennettu ja korjattu. Päätökset eivät ole helppoja, vaikka jokainen järjen tasolla ymmärtää, että toiminta on tärkeämpää kuin rakennukset.
”Seurakunnan rakastaminen on tärkeintä, kokoustekniikkaa voi opiskella”
Moni luottamushenkilö on päättämässä myös kuntapuolen asioista.
– He osaavat lukea budjettikirjoja ja toimintasuunnitelmia eri silmillä ja osaavat kokoustekniikan hyvin. Mutta tärkeintä minusta on, että seurakunta on luottamushenkilölle tärkeä ja rakas paikka, Päivi Ainali sanoo.
Hän painottaa yhteistyökykyä. Luottamushenkilön pitäisi myös uskaltaa sanoa omat mielipiteensä ja pyrkiä hankkimaan asioista kokonaisnäkemys. Kokoustekniikkaa voi opiskella itsenäisestikin.
– Kun aloitin tehtävät, Tampere-talossa oli valtakunnallinen kaksipäiväinen uusien luottamushenkilöiden koulutustilaisuus. Siellä pääsi hyvin kiinni asioihin.
– Omassa seurakunnassa on pidetty valtuustoseminaareja, joissa on käsitelty ajankohtaisia aiheita. Nekin ovat minusta olleet hyviä.
”Parhaiten ihmisiä saa mukaan kysymällä suoraan henkilökohtaisesti”
Kouvolan seurakunnassa palvelee satoja vapaaehtoisia eri tehtävissä, ja jotkut toiminnot ovat lähes kokonaan maallikoiden vastuulla. Vakituisempiin tehtäviin kuten palvelevan puhelimen päivystäjiksi tai luottamushenkilöehdokkaiksi vapaaehtoisten löytyminen on kuitenkin haastavampaa.
– Meillä on Vapaaehtoistyö-sivusto käytössä, mutta sinne ei tule paljon ilmoittautumisia. Parhaiten ihmisiä saa mukaan kysymällä suoraan henkilökohtaisesti.
Erityisesti nuorempia ihmisiä kaivataan luottamustehtäviin Kouvolassakin. Suurin osa valtuutetuista on eläkeläisiä, joilla on aikaa perehtyä asioihin.
– Kun itse ole työelämässä, huomaan, ettei ajatus kulje, jos heti työpäivän jälkeen kiirehdin kokoukseen. Varmaan moni muukin ajattelee näin, koska ehdokkaita ei löydy niin paljon kuin toivoisi.
– Kun minua pyydettiin aikoinaan seurakuntavaaleihin ehdokkaaksi, ajattelin, että vaaleilla valitut luottamustehtävät ovat yksi palvelutehtävä siinä missä muutkin. Jos luottamusta tulee, haluan täyttää paikkani ja olla luottamuksen arvoinen. Koko ajan minulla on ollut se näky, etten halua niinkään vaikuttaa vaan palvella.